Consigliere Production Photos & Modern art by Juuso K

Pettymyksestä onnistumiseen

2012-01-18T20:47:00.001+02:00

Viimekertaisen porvoon reissun yhteydessä lupailin kuvausreissua kallkirantaan. Muistelin että sieltä pääsisi kuvaamaan hienosti, hyvin läheltä kalkkikaivosta ja aluetta sen ympäriltä. No, mitäs vittua, sano susi kun pani kettua.. Paikalle päästyämme, totesin muistikuvani täysin oikeaksi. Ainoa iso mutta oli se, että joku oli sitten päättänyt jättää koko kompleksin valaisematta.

Lähes täydelliset kuvausmahdollisuudet läheltä,mereltäpäin, sekä korkealta kallioilta jossa matalat aidat... Enpä sitten muistanut sitä kun viimeksi on mestalla vieraillut, että kyseinen kaivos toimii normaaleina työaikoina. Ja viimeinen lähtijä sammuttaa valot..

Hieman siinä sitten mietiskelin ja käveleskeltiin ympäriinsä, kunnes..bongasin sen "once in a lifetime" kuvan, joka odotti vain ottajaansa. Vaikka ei se nyt mikään sellainen kuva ollut, siellä se kuva on yhä, voit vaikka itse käydä ottamassa..

Vaikka yleensä tykkään suunnitella kuvausreissut ennalta, oli tämä tälläinen " extempore" räpsy harvinaisen onnistunut. Jos itsekriittisesti ajattelee kuvaa, on se hieman ällöttävä kuva. Aika klassinen veden kautta heijastava peilikuva, klassinen kultainen leikkaus ja asettelu, sekä pastellin värinen taivas.

Toisaalta kuva on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvin nätti :)

Taivaalla hohtavat valot, loistavat edellisestä kuvauskohteestani. Onko se sitten valosaastetta vai mitä, mutta tässä kuvassa se on yksi tärkeistä elementeistä. Etualalla oleva kivi oli pakko valaista jotta sen sai kunnolla tuotua esiin, eikä kuva jäänyt pelkäksi siluettikuvaksi. Tähän tarkoitukseen sopi mainiosti ajopelimme :)

Mutta nyt alkaa tämä itäuusimaa riittää kuvauskohteena. Seuraavaksi lupaan jotain hieman valoisampaa ja erilaista settiä...

Hieman myös testailin "valolla maalaamista"..ensimmäinen onneton räpellys. Jotkut saavat näistäkin äärettömän hienoja otoksia, mutta enpä ole sen kummemmin asiaan paneutunut..

Ylivaloitettu mustavalkokuva miljööstä, joka olisi ollut kuvauskohteena. Hauskaahan tässä on se, että kuvaa tuota sitten talvella tai kesällä, valkoista on kaikkialla, joko lunta tai kalkkia. Eli maisema ei muutu vaikka vuodenaika vaihtuu..

Tähtitaivas ja tuhat valoa

2012-01-07T12:06:00.002+02:00

Hyvin samoilla linjoilla mennään tällä kuvausreissulla kuin viime postauksessa. Tämäkin kuvauskohde on jo pitkän aikaa ollut mielessä. Jos Muhammed ei mene vuoren luokse, on vuoren tultava Muhammedin luokse,. sanonta ei pitänyt tälläkään kertaa paikaansa. Ihan itse sitä joutui siirtymään kuvauskohteeseen, kun se ei viittinyt tulla olohuoneeseeni.

Kuvauskohde, on valokuvausmielessä vähintäänkin "mielenkiintoinen". Kuten kuvaussessio lentokentältä osoitti, kaikki hienot ja mageet kuvauskohteet, tehdään lähes mahdottomaksi valokuvata. Ensinnäkin,

"Kilpilahdenteollisuusalueen alueturvallisuudesta on annettu poliisilain nojallaSisäasiainministeriön poliisimääräys, joka koskee liikkumis- jaoleskelukieltoa teollisuusalueella. Alueet on osoitettukieltotauluin. Liikkuminen, oleskelu, valokuvaussekä avotulentekeminen ilman asianomaisten yhtiöiden antamaa asianmukaista lupaaon kielletty. Kriittisimmät tuotantoalueet on aidattu ja liikenne onohjattu valvottujen kulkuporttien kautta. Alueturvallisuudestahuolehtii vartiointiliike, jonka tehtävänä on valvoa alueenyleistä turvallisuutta. Valvonta keskittyy tehdasporteille, mutta seulottuu koko teollisuusalueelle kiertävien autopartioiden jateknisten apuvälineiden avulla."

ylläolevan lainauksen mukaisesti. Ovat sitten aika hemmetin tehokkaasti onnistuneet siinä. Vaikka kuinka pyöri aluksi kilpilahden alueella, ei mistään meinannut löytyä edes pientä paikkaa josta kuvat olisi saanut otettua. Toki kuvauskielto on sattuneesta syystä hyvin perusteltu, mutta näin "taiteellisesta ja kuvauksellisessa" mielessä harmillista. Joka kohta mistä melkein sai otettua kuvan, oli peitetty aidoilla tai kylteillä, tai sijoitettu jotenkin muulla tavalla mahdottomaksi lähestyä.

Jokatapauksessa sen mitä silmällä näki, on tuo valo ja tulimeri keskellä pimeyttä aika mykistävän hieno näkymä. Ulkona oli pilvetön tähtitaivas -8´c pakkasta ja täysikuu. Äärettömän hieno ilma olla ulkona kuvaamassa. No ei sitten muuta kuin takaisin autoon miettimään, mikä nyt neuvoksi. Päätin kurvata Emäsalon sillan luokse, josta muistelin nähneeni kilpilahden valot joskus.. Matkaa kertyi noin kymmenen kilometriä. Matkalla tuli bongattua kolme peuraakin.

Emäsalon sillan luokse päästyäni, havaitsin kilpilahden sataman olevan lähempänä kuin muistelin. Siellä se loisti kuin joulukuusi keskellä pimeyttä. Mutta, Emäsalon silta kun ei ole niitä suomen matalampia, voin sanoa että huipulla tuulee. Vaikka kameran jalusta on vankkarakenteinen kolmijalka, oli melkein mahdotonta saada painavalla Tamronin putkella saada edes välttävää kuvaa kauempaa.. Tuuli riepotteli kameraa ja tärisytti sitä niin pirusti.. Mikä siis neuvoksi..?

Pakko iskeä ns. munat turpeeseen ja makaamaan pitkin pituuttaan tielle, ja ampua kuvat kaiteen raosta. Sieltä sai sitten rauhassa 30sek valotuksella ottaa kuvia, tuulelta suojassa. Heijastinliivit päällä kuitenkin näkyvyys muille tielläliikkujille oli vähintäänkin riittävä. Kellokin lähenteli jo puoltayötä että tuskin kovasti haittasin muutamaa taksia, mitkä siitä suhautteli ohitse.

Pienenä nippelinappelitietona se, että emäsalon kärjessä sijaitsee puolustusvoimien hallinnoima alue. Ei varmastikkaan ole sattumaa että se ja suomen suurin satama ovat hyvin lähekkäin. (Tuo paikka muuten emäsalon kärjessä, on sodan-aikainen sijoituspaikkani, jos ja kun pilliin vihelletään..)

Kalkkirannassakin olisi voinut käydä samalla reissulla kuvaamassa, mutta jätettäköön se nyt seuraavaan kertaan...

Vuosi 2012, ensimmäinen päivä

2012-01-06T14:08:00.000+02:00

Pikkuhiljaa taas saa tungettua pään tuonne kameran taakse ja napsuteltua kuvia. Kyse ei ole siitä, etteikö kuvia olisi tullut otettua tai että innostus kuvaamiseen olisi jollain tavalla hiipunut. Jotenkin vain on tuntunut siltä että aika ei riitä yksinkertaisesti mihinkään…

Vuosi 2012 kuitenkin tuli ja ensimmäinen päivä starttasi hyvin aurinkoisena ja kylmänä. Päätimme suunnata hienona aamuna kohti vantaata, kohteeseen jota olen jo monen monta vuotta katsellut, mutta koskaan sinne sen kummemmin menemättä. Kyseisen kohteen näkee päivittäin monen monta ihmistä, jotka ajavat moottoritiellä ikean ohitse..

Käärmekallio, Hakunilan vesitornin mäki on kaksijakoinen paikka. Keskellä vilkkainta liikenteen keskusaluetta, löytyy hyvin rauhallinen, luonnontilassa oleva metsä alue. Paikka tarjoaa vivahduksen villiä luontoa, urbaania ympäristöä, näköalaa ja "industrialisuutta". Joku voisi kuvailla edellä mainittua kuvausta sekamelskaksi, mutta kai kyse on vaan siitä, miten nuo kaikki saa yhdistettyä.

Saavuimme paikalle autolla, jonka kurvasin bussivarikon takaa, Vantaan vesilaitoksen porttien viereen, josta ylläoleva kuva on otettu. Jotenkin nuo kallioluolat ja muut..on aina niin mageita ;)

Mäkialue on suljettu puomilla joten loppumatka kuljettiin jalan. Koirille maasto oli mieluisaa ja juoksentelivat jyrkkää mäkeä ylöspäin. Ylhäältä aukeni näkymät moottoritielle. Reunukset ovat aidattu, joten suhtkoht turvallisin mielin siellä pystyi liikkua.

Ohikulkevia autoja katseltuamme hetkisen, suuntasimme kallioalueen pohjoisreunaan katsomaan vesitornia ja jotain siihen kuuluvaa oheisrakennusta ja savupiippuja. Näppärästi on tylsät betonielementit saaneet uuden ulkoasun ponneainemaalareiden toimesta, luoden taas jotain urbaania.. En tuomitse,,

Ja mitäs muuta.. Otin testiin PspX4:sen ja testailen sitä tässä 30vrk että miltä se tuntuu..

Kuvia suomesta ( kesälomareissulta räpsittyjä )

2011-08-06T09:52:00.002+03:00

Laitetaan ensimmäiseksi kuvaksi, stereotyyppinen kuva suomen kesä illasta. Peilityyni järvi, aurinko laskemassa, taivaan täyttää kauniit värit. Niin kaunista ja rauhoittavaa..mutta niin kuvattu ja nähty :( Sama loppuunkulutettu kuva on esimerkiksi suutelevan pariskunnan kuvaaminen rantahietikolla siluettikuvana...

Jokatapauksessa, olkoon kuva idea kuinka vanha ja käytetty tahansa, on se haasteellinen valokuvaajalle. Sillä hänen olisi saatava siihen kuvaan jotain uutta mikä sen erottaisi aijemmista samanlaisista kuvista.

Tästä setistä nyt ei saa mitään järkevää kokonaisuutta, mutta lähinnä taas oksennetaan kuvasaldo kesälomareissulta.

Bongasin auton konepelliltä tälläisen suhteellisen "ison" hämähäkin...Tunnistaako tai tietääkö kukaan mikä tämä tarantella oikeen on miehiään ?

Oli pakko ikuistaa serkkuani häiriköivä töyhtöhyyppä. :)

Karijoen pyhävuorelta on kaksi seuraavaa kuvaa.

On hyvä ilmoittaa ( ja ilmeisesti laissa vaadittu) että ilmoitetaan jos alueella on videovalvonta. Mutta jotenkin tuo kyltti on kaikenkaikkiaan hieman korni...kun vielä käy katsomassa http://personal.inet.fi/urheilu/lanken_ski/

nuo "webkuvat internetissä"....Niin hieman pistää hymyn suupieliin entisestään. Hieman voisi joku turvallisuusalan ammattilainen käydä ohjeistamassa mihin noita kameroita kannattaisi sijoitella...

Viimeinen kuva on epötyypillinen kuva pohjanaalta. No, kuvassa on näkyvillä kyllä sitä aakeeta laakeeta maastoa. Mutta kuva on kuitenkin otettu jostain hyvin paljon korkeammalta. Eli näin ollaan saatu rikottua se stereotyyppinen näkymä, pellosta, ladosta, lakeudesta...

Jokatapauksessa, Suomi on hieno maa. Täynnä hienoja maisemia, joita ei aina vaan muista arvostaa tarpeeksi..

Saha, mutta missä??

2011-07-29T16:58:00.000+03:00

Tämä kuvapäivitys on alkukesän kuvasaldoa. Kuten todettu, vanhat tehdas ja ruukkimiljööt ovat minulle mieluisimpia kuvauskohteita. Kyseistä kuvauskohdetta en heti paljastakkaan, vaan tarkkasilmäiset ja valveutuneet kesiuusimaalaiset tuttavani saavat arvuutella missä tämä pömpeli sijaitsee..

Periaatteessa kuvauskohde sijaitsee "yksityisen" tien varressa, eikä näinollen ole kaikkien nähtävillä.

Olisi mukava kaivella kapungin arkistoja ja saada hieman lisätietoja näistä hienoista rakennuksista. Tallella ovat vanhat vinssit ja väkipyörät, ilmeisesti vain rekvisiittana.

Jotain historia luokan kärryä tai moottoripyörää voisi kuvailla tuon edustalla.....

Missä oli sumu? Missä oli usva ja sade? Lontoo petti odotukset hyvällä säällä..

2011-07-09T13:23:00.000+03:00

Tässä hieman kuvasaldoa keväiseltä Lontoon reissulta. Kieltämättä mukavan oloinen kaupunki, mukavan matkan päässä. Ja kun vielä silloin EasyJet lensi Helsinki-Vantaalta Gatwikkiin, niin myös kustannuspuoli oli hallussa. Vaikka kuvattavaa olisi ollut millä mitalla, keskityimme kuitenkin enemmän nauttimaan hyvästä seurasta ja kaupungin nähtävyyksistä. Kuvasaldo oli siis hyvin laiha, alle 300 kuvaa...

Hotellimme läheisyydessä sijaitseva tunnelmallinen lähibubi, bayswaterin alueella ( Hyde parkin yläpuolella).Ilman jalustaa kuvattuna, mielestäni onnistui hyvin.

Lontoon yksi tunntetuimmista nähtävyyksistä, London tower ja tower bridge. Muuten kivat mestat nähdä ja niin edespäin..mutta aivan tuhottoman kallista. Sillan ylätasanteelle reippaan kymmenen puntaa ja linnaan sisäänpääsy maksu muistaakseni 35 puntaa...Jokatapauksessa, hillittömän kallista huvia siitä, että olisi päässyt näkemään afrikantähden.

Lontoon keskustan toisella "laidalla" sijaitseva bicadilly circus. Näyttävä, neonvaloin ja jättiscreenein "koristeltu" kohtauspaikka. Lontoolaiset väittävät kohteen olevan maailman kuvatuimpia paikkoja. Itse epäilen tuota väitettä syvästi, koska ei tuo kovin kummoiselta näytä kun vertaa sitä new yorkin times squeren tai tokion keskustaan verrattuna. Toki vasta kun edellämainitut kohteet on itse paikanpäällä käynyt katsomassa, voin seisoa varmasti sanojeni takana. Myös pariisin eifel tornin uskon olevan kuvatumpi. ( Pariisissa vierailee vuosittain enemmän turisteja kuin missään muussa kaupungissa koko maailmassa..)

Viimeinen kuva on otettu kiireisen lontoolaiselämän ytimestä, harroldsin tavaratalon metroaseman vierestä.

Mind the gap...mind the gap..

Vuosi edellisestä päivityksestä

2011-07-07T22:02:00.000+03:00

Melkein ehti kulua vuosi blogia päivittämättä. Ei sillä, että kuvaamista olisin tuolla välin lopettanut, hieman ehkä "rauhoittanut" kylläkin. Maalaaminen jäi toisijaiseksi asiaksi, kun piti saada elämä järjestykseen ja asiat kuntoon, pyörimään omailla rattaillaan.

Mitäs näistä tauluista voisi kertoa. Hmm...Hyvin simppeli ja selkeä. Parina tai yksittäisenä. Pohjavärinä on Miranolin korkeakiilto valkoinen, päällä fluorisoiva huomiovärin keltainen. Vaikka maali on fluorisoiva, eivät ne kuitenkaan pimeässä hohda ( fosforimaali ). Sillä sai kuitenkin haluamani törkeän räikeän ja häiritsevän vahvan taustan tauluun. Aluksi mietinnässä ja suunnitelmissa oli toteuttaa pohja esim.tipun keltaisella maalilla, mutta taulu olisi jäänyt vaille samaa "asennetta".

Taulut roikkuvat tällähetkellä makuuhuoneen seinällä. Katsotaan montako viikkoa niitä siellä jaksaa katsella,..Vai mietitäänkö niille jotain muuta loppusijoituspaikkaa..Taulut eivät siis ole tilaustöitä, eivätkä tarkoituksenmukaisesti omaan käyttöön jääviäkään....

Valokuvauspuolelta:

Täytyy nyt laitella tännekkin kuvia mitä taas on kennolle sattunut tarttumaan. On tässä vuoden aikana tullut vierailtua Lontoossa ja Bulgariassa..Kamera on ollut reissussa ja matkassa mukana, niin työhommissa kuin vapaa aikana. Mutta kuten on sanottu, se ylimääräinen energia minkä on käyttänyt sisällöntuottamiseen ja "kuluttanut" ajallisesti tauluihin yms...on saanut jäädä vähemmälle. Ei siitä väkisin tule mitään, ei edes tekemälläkään.

Tuhkapilven armoilla: Konebongareiden karkkia..

2010-11-07T10:48:00.000+02:00

Kyseisen kuvasarjan olinkin jo julkaissut fb:eessä jo aikoja sitten, mutta epähuomiossa kyseinen setti oli unohtunut laitella blogiin.

Tuhkapilven täytettyä euroopan ilmatilan huhtikuun puolessavälissä, antoi se "ainutlaatuisen" mahdollisuuden päästä edes jollain tasolla ottamaan siedettäviä kuvia koneista, ilman kuvauslupia. Flightforumille on turha mennä näillä kuvilla paukuttamaan henkseleitään, koska siellä painitaan hieman eri sarjassa Mark II :silla ja kuvausluvilla aitojen sisäpuolelta.

Hieman ystäväni kanssa jäimme miettimään koneiden sijoittelun perään. Tuntui siltä, että tarkoituksella, kaikki mahdolliset kuvauskohteet ja kuvauspaikat olivat mahdollisimman hyvin peitetty, ja estetty. Helsinki - Vantaan lentokenttä on hyvin kuuluisa negatiivisesta suhtautumisestaan "konebogareihin" verrattuna muualle eurooppaan. Muilla kentillä on tarjolla erinäisiä korokkeita ja bongaus torneja asiasta kiinnostuneille..

Airbuss A380:nen käydessä helsinkivantaalla, tuotiin kone ihmisten katseltavaksi, ja kuvattavaksi..Tämän eleen uskon tulleen Airbussin puolelta, ei Finnavian päätöksenä.

Samasta kohdasta otettu kuva, hieman eri rajauksella.

Samainen reissu jatkui vuosaaren satama-alueelle. Industrial sarja jatkui laivojen, nostureiden kuvaamisella.

Kyseinen kuvausreissu oli myös tarkoitusperäinen, koska ystäväni kaipasi projektiinsa kuvia satamasta ja siihen liittyvistä asioista. Ja mielenkiintoista nähdä ympäristöä, ja katsella mahdollisia uusia kuvauspaikkoja.

Aamun ensisäteet..

2010-10-24T08:24:00.000+03:00

Muutaman viikon takainen kuvasarja itäsuomesta. Tai lähinnä nyt pelkästä 6- Tiestä. Suuntasin matkani itäsuomeen, Ruokolahdelle. Auto starttasi keskiuudeltamaalta kello 04.00 ja lähdimme paahtamaan kohti itärajaa. Syksyinen yö hiljaisuudessaan ja kylmyydessään pitää sisällään jotain mystistä ja mykistävää. Usva nousee pelloille, ja luo verhon maan ja taivaan välille. Lämpötilaerot muutaman kilometrin pätkällä olivat parhaillaan +- 6´c tienoilla, joten sumua riitti. Huomiokaa että kuvat ovat otettu liikkuvasta autosta, osa vielä lasin läpi.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka tunnistaa perävaloista kuvissa esiintyvän auton merkin ja mallin.

Waybackmachine - Prypiat kotiovellasi.

2010-10-17T19:55:00.002+03:00

Chernobylin ydinvoimalan tuhoutumisen jälkeen autioitunut ja saastunut kaupunki, Prypiat on pitkään ollut valokuvauskohde haave top 5:essä. Oma viehätyksenä on noissa vanhoissa raunioissa ja autioissa paikoissa, jollaisena kyseinen kaupunki tulee vielä seuraavat 2000 vuotta olemaan..

Kivelän kartano ;)

Lokakuinen sunnuntai iltapäivä, suuntana Keravan saviolla sijaitseva klondyketalon miljöö. Vanhan kumitehtaan tehdas lähialueineen toivat nykytilana mieleen edellämainitun esimerkin Ukrainasta. Hieman harmittaa että hieno miljöö päästetään tähän kuntoon, missä se nykypäivänä on. Itse henkilökohtaisesti esitin kiinteistöjen tämänhetkiselle omistajalle, Tampereen seudun osuuskunnalle ja sen varain/kiinteistöhallinta osastolle, että olisin muutama vuosi sitten ollut kiinnostunut yhden kivikartanon ( Tehtaan johtoryhmän asuinkiinteistö) ostamisesta. Mutta nuiva esimerkki kapeakatseisesta näkökulmasta toiselta puolelta suomea, jossa ei ymmäretä paikallishistorian päälle mitään. Nyttemmin asiat ovat pahemmassa kunnossa ja asunnot ovat korjauskelvottomassa kunnossa, ja pala historiaa tuhoutuu " kaavamuutosta odotellssa". Kohta paikalla on varmasti tusinatavarana tuotettavaa rivitalo tai kerrostalokiinteistöä. Henkilökohtainen mielenilmaisuni päättyy tähän ja jatkakaamme kuvasarjan parissa.

Hieman tainnut skeittiramppi jäädä vähemmälle käytölle?

Hieman eriskummallisempi sadevesikourujärjestelmä

Vastavalopelleilyä.

Urban exploration, NOT! Rauniotalojen ja vanhojen hylättyjen talojen ja kiinteistöjen tutkinnalle on oma termi. URBAN EXPLORATION. Itse vedän rajan sen, ja valokuvaamisessa sovelletun lainsäädännön ja etiikan väliin. Niin pitkälle kun putkellä pääsee, aitojen ulkopuolelta, tai kiinteistöön sisäpuolelle menemättä, on asia myös periaatteessa lainsäädännöllisesti luvallista. Periaatteessa lukitsemattomaan rakennukseen meneminen, ilman kiinteistön omistajan lupaa, on luvaton tunkeutuiminen, kun taas jokamiehen oikeuksilla, kenellä tahansa, on missä tahansa, poikkeuksia lukuunottamatta ja hyvän maun rajoissa, lupa kuvata mitä haluaa. Voin olla täysin väärässä asioiden suhteen, mutta tälläisen käsityksen ja mielikuvan olen asiasta luonut.

Designtuoli?

Hieman on "tallit" päässyt rapistumaan siitä kun ALL HELL RACING ja prätkäjengit toimivat kyseisissä tiloissa, siihen asti kun joku pilleriville tai pyromaani poltti paikan poroksi.

As best as it gets - EI kun ASBEST..Eikö se ollut joku maata mullistava rakennusmateriaali 50-60 luvulla?

Olisin mielelläni pelannut muutaman erän tennistä kyseisellä kentälä, mutta piru vie kun jäi mailat kotiin...

Graffiti - Art or Crime?

Hieman on vierähtänyt aikaa edellisestä päivityksestä, mutta muutto uuteen kämppään sekä muutama muu asia, on pitänyt taiteellisen puolen hieman tukossa, ja tuottaminen on jäänyt lähinnä arjesta selviämiseen.

Juuso K is back..

50 tähteä, 13 raitaa.

2010-08-15T12:21:00.001+03:00

50 tähteä. 13 raitaa. Yhdysvaltain lippu on kansallinen tunnus, kotkavaakunan ohella. Kuten sokea paviaanikin huomaa, en ole maalannut yhdysvaltain lippua taululle, tai jos sitä yritin, taisi se epäonnistua pahasti.

No, jenkkilippu liittyy tarinaan vahvana inspiroinnin lähteenä. Johtuen siitä, että tilaan johon tämä tilaustyö ( taas tampereen seudulle, kiitos ISO J: pienestä mainostamisesta ) tulee, vastapäisellä seinällä komeilee yhdysvaltain tähtilippu. Valkoinen, sininen ja punainen.

Tarkoituksemukaisesti värit eivät täysin täsmää. Sillä mikä idea olisi samassa elementissä vastakkain? Helpointa olisi siis ollut laittaa peili vastapäiselle seinälle ja nauttia kaksinverroin, NOT.

Pohjasta tehtiin rouhea ja hieman "grungemainen". Selvät ja vahvat kuviot nousevat taustasta vahvasti esiin.

Kuvasta näkee mielestäni hienosti sen, kuin mielenkiintoinen oikeastaan värien maailma on. Tai riippuu keneltä sitä kysyy, mutta esimerkiksi se seikka, että valkoisessa ja valkoisessa on eroa. Pohjan väri on maalarinvalkoinen ja kuvion valkoinen on ivorywhite ( norsunluu valkoinen ). Eroa silti kuin yöllä ja päivällä. Sininen väri, on taivaan ja meren väri. Se mielletään viileäksi ja etäiseksi mutta myös rauhoittavaksi ja luottamusta herättäväksi. Siksi myös poliisit käyttävät sitä väriä. Ja mikä olisikaan parempi side taulun tilaajaan, virkavallan edustajaan, ja tuon sinisen värin kanssa.

Punaiseksi väriksi, tilaaja valitsi ferrarin punaisen. Mutta, muistaakseni olen tästä kertonut aikaisemminkin, mutta fiat konserni, on saanut eu:lta tavaramerkkisuojan Nova Rosso Corsa 300/12 värillensä, ja sen kopiointi ilman lupaa on kielletty ja käyttö missään yhteydessä on rangaistavaa. No en tiedä kuinka hyvin tämä suoja pitää pienissä maalipajoissa, mutta kuitenkin päätimme kunnioittaa trademarkkia ja valita toisen värin siitä vierestä. Väriksi valittiin Rosso Scuderia, joka periaatteessa ei eroa äkkiseltään katsottuna edellämainitusta väristä juuri ollenkaan. Vivahde erot ja pigmenttien sävyt ja rgb arvo ovat varmasti ainoat josta sen joku pystyy kertomaan, kumpi on kumpi.

Suomessa esimerkiksi Fazer on saanut ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä suojattua nk. fazerin sinisen värin, mutta vain elintarviketeollisuuteen ulottuvana.

http://www.ferrari-collection.net/color/index.html

Ylläolevasta linkistä pääsee etsiskelemään värien eroja :)

Honda VFR 750 F Streetfighter

2010-08-06T21:14:00.002+03:00

Pitäisi varmaan säästellä näitä julkaisuja aina "hiljaisiin hetkiin", mutta ei. Jotenkin sitä ei osaa jättää kuvia kameraan, vaan ne on saatava sieltä katseltavaksi. Sama meno jatkuu kun kuvat koneella, kuvat käsittelyyn ja maailmalle. Mutta tosissaan Celican kanssa kuvattiin samalla streetfighteriksi rakennettu, Hondan VFR 750F.

Kun miettii, miten pahasti alkaa ajan hammas puremaan 90 luvun alun muotoilua ja ulkoasua, mielestäni tälläiseksi fighteriksi rakenneltuna, saa pyörä uuden elämän, eikä joudu varaosiksi / romuttamolle. Vaan se kääntää taas katseita, kuten se teki reippaat 18 vuotta sittten.

Mustavalkoisessa kuvassa ei kyseinen pyörä pääse oikeuksiina, mutta halusin hieman vaihtelua kokeilemalla sitä. En ole ikinä omistanut moottoripyörää, enkä koskaan ole antanut itseni innostua näistä härveleistä. Koska sen tietää, että jos tälläisen vehkeen ostaisi,.......Voisi matka päättyä joko kävellen kotiin ilman korttia, tai sitten mustalla autolla ruumishuoneelle. Moottoripyörät ja vauvat, naiset ja miehet. Kumpienkin kanssa tilanne on aivan sama. HEITÄ EI SAA PÄÄSTÄÄ NIIDEN LÄHELLE...

Parkkitalosta löytyi pyörän sävyihin sopiva craffiti-seinä.

Sorttaan tämän päivityksen kanssa tuonne autokuvaus osioon, vaikka sanan varsinaisessa merkityksessä se ei taida sinne kuuluakkaan. Mutta harmiksi näitä pelejä ei pääse niin usein kuvaamaan, että näkisin vaivaa tekemällä niille oman osion.

Made in Japan - Toyota Celica - 01

2010-08-05T22:02:00.002+03:00

Pitkästä aikaa taas pääsi kuvaamaan kulkupelejä. Kaveri sai "projekti" Celicansa valmiiksi, ja uusien vanteiden saavuttua, päätimme lyödä lukkoon kuvauspäivän ja ennalta sovitut mestat kuvauksille. Hieman valittelin blogin sisällön samanlaisuutta ja nyt pistetään sitten jotain uutta ja muuta kehiin. Kuvat kävivät "kevyen" 2 fast 2 furious tyylisen käsittelyn, joka kuvattavan kohteen ja kuvausympäristön huomioiden, osui milestäni kuin nappi silmään. Olen pyrkinyt pitämään kuvat yleensä hyvin neutraaleina ja välttämään ylilyöntejä, mutta tälläkertaa kunnon överit ja puhkipoltto oli mukavaa vaihtelua.

Kuvauskohteet löytyvät keravan keskustasta, vaikka tausta saattaa äkkiseltään vaikuttaa neuvosto tai itäsaksalaiselta asuinalueelta. Sopivan huonossa kunnossa oleva parkkihalli luo kontrastia kiiltelevän ja sliipatun kuvauskohteen kanssa. Hieman meinasi parkkihallien kanttarit olla liikaa näin matalalle autolle, mutta auto saatiin kuvauskohteeseen ilman suurempia ongelmia..

Samalla kertaa kuvattiin myös saman kaverin moottoripyörää, sekä yhdessä ja erikseen auton kanssa. Mutta siihen palataan seuraavassa päivityksessä.

10 000 kävijän rajapyykki ylitetty..

2010-07-18T11:15:00.000+03:00

7. heinäkuuta, kello 20.20 blogin kymmenestuhannes kävijä vieraili sivuillani. Statcounterin antaman informaation mukaan, vierailija saapui Moskovasta, Venäjältä. Tai kyllä niitä vierailijoita mahdollisesti on muutama tuhat enemmän, kun tuli laitettua tuo laskuri vasta jonkin aikaa blogin perustamisen jälkeen. Parannusehdotuksena jonka sain puolisoltani, lisäsin blogin vasempaan reunaan "sorttauksen" eri kategorioille jonka avulla voi selata kätevästi eri kategorioita.

Piti kehittää jotain fiksua tähän rajapyykin kunniaksi, ja oman ajatusmaailman vajavaisuuden takia, ei kovinkaan hehkeää ja juhlavaa tullut saatua tähänkään aikaiseksi. Parannuksiakin ajattelin tehdä blogin sisältöä varten. Kun tuon "sorttauksen" yhteydessä kävin tekstejä ja sisältöä läpi, havaitsin että blogin sisältö alkaa pikkuhiljaa toistamaan itseään. Ajattelin ruveta myös "tuottamaan" videomateriaalia, ja kun uusi kännykkä saapuu, saa sillä sitten tuotettua "behind the scenes" videomateriaalia..

Elämä muutenkin on aikamoisen muutoksen tuulissa. Tuli vaihdettua työpaikkaa ja myytyä asunto, sekä ostettua uusi tilalle. Uuden asunnon remontoinnissa menee varmasti syksy aika vikkelään, ja se hieman "syö" aikaa tältä valokuvaus/maalaus harrastukselta.

***

Sigma 24mm Superwide II

Kilpavarustelu ja kamahomostelu jatkuu... Ostin Rajala Pro Shopista Sigman kiinteän 24mm laajakulman. Tämä myöskin voisi olla yksi uusi tapa tuottaa hieman erilaista materiaalia blogiin.

***

Bentley S2 Continental 61´ 6.2L V8

2010-07-07T20:15:00.001+03:00

Bentley S2 / Bentley S2 Continental oli aikanaan ylellinen auto.Se kilpaili samassa luokassa Jaguaarien, Rolls Roycen ja muiden huippumerkkien kanssa. Vaikka brittiautot eivät yleisestiottaen ole kuuluisia muotoilustaan, täytyy myöntää että vannoutuneen italialaisen muotoilun ystävänä, tulee hattua nostaa tämän ajanbritti tekeleelle. Muotoilussa on tiettyä maskuliinisuutta, arvokkuutta ja ylellisyyttä.

Hääpaikkana toiminut kartanomiljöö loi otolliset kuvausmaisemat tämäntyyliselle autolle. Hääkeikat ja muut juhlatilaisuudet ovat hetkiä jolloin nämä vanhan-ajan aarteet kaivetaan esille ihmisten ihailtaviksi. Ikävä kyllä näitä kulkuneuvoja on harvassa, ja vielä vähemmän myynnissä. Ja silloin kun myynnissä, on hintakin sen mukainen. Autoharrastus ei taida koskaan olla harrastus, jonka voisi perustella järjellä vaan tunteella.

Kesä on suurien juhlien aikaa..

2010-07-01T20:20:00.004+03:00

Kesä on suurien juhlien aikaa. Rippi, hää ja ylioppilasjuhlat osuvat aikalailla samalle akselille ja näin ollen kuvia edellämainituista juhlista joka vuosi napsitaan suomenmaassakin tuhansia. Ulkopuolisen juhlakuvaajan "värvääminen" tehtävään, vapauttaa lähisukulaiset ja kaverit, siihen tärkeimpään eli juhlintaan. Tarkoitus ei ole puhua lisätöiden puolesta ;) mutta niin se vaan on. Ja on kuvatkin, en sano että laadukkaampia, mutta tasalaatuisempia, kuin kymmenistä eri digikameroista vaivalla haalitut kuvat, viikkojen jälkeen itse juhlasta.

Tämän juhlan kuvaaminen käärittiin "all inclusive" pakettiin, kaikki alusta loppuun asti, käsittelyineen päivineen.

Yläpuolella oleva kuva, on ehkä yksi onnistuneimpia kuvia, jota olen ikinä ottanut. Omasta mielestäni siinä osui kaikki niin nappiin. Osa kunniasta kuuluu kirkolle, joka oli kuvauksellisesti melkolailla valojen ja tilojen puolelta täydellinen. Alttari oli umpinainen, ja morsiusparista ei saanut vihkitilaisuudessa kasvokuvia kasvokkain papin kanssa ollessa, edestä / sivulta, mutta se on pieni seikka. Rengon kirkko kuvauspaikkana 9+ . ( Ja etiketin säännöthän kieltävät että nk. linjassa pappiin katsottuna, ei taakse saa kukaan mennä...muttakun sieltä saisi hienon kuvan..)

Sää oli hääpäivänä kohtalainen. Kaikki juhlia varten suunnitellut ulkotapahtumat saatiin suoritettua, ja kun kaikki pakollinen ohjelma pihalla oli suoritettu, alkoi satamaan vettä kaatamalla. Onneksi sade taukosi ruokailun välissä, joten viralliset hääkuvat päästiin kuvaamaan ulkosalla, alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Bentley S2 vuodelta 1961. Täytyy todellakin sanoa, että tämä oli, siis tietenkin morsiammen jälkeen juhlien kaunein ilmestys. Kartanomiljöössä jossa juhlat vietettiin, tuli napisttua muutamat kuvat ja lisäilen ne tänne sille pyhitetyllä postauksella. Kyllä entisaikaan osattiin autoja tehdä.

Kaikenkaikkiaan saldo juhlista, taisi olla tuossa 850 kappaleen , joka sisälsi sitten kaiken. "Elämää tärkeämmät" kuvat otin tottakai "RAAKANA" jotta ne editointipöydällä on parhaiten muokattavissa.

Viikkoa aikasemmin tuli kuvattua ylioppilasjuhlat ja samalta reissulta luontokuvia pitäisi lisäillä tänne kun kerkeää..

Kiitokset M&M oli suuri kunnia kuvata häissänne.

Höpinää ja löpinää ja miettimistä..

2010-06-18T09:30:00.002+03:00

Hieman taas löpinää alkuun. Bloggeri latasi ulottuville muutamat ihan kivasti toimivat ulkoasumallit, ja sieltä valitsin yhden semi-kivan setin testaukseen. Vähän kun säätää niin saa uutta ilmettä blogille.

Olen mietiskellyt sitä, kuinka blogin sisältö alkaa pikkuhiljaa toistamaan itseään, ainakin taulujen osalta ja seuraavaa taulua tehdessäni lupaan bloggauksen osalta tehdä uudistuksia, ja kertoa kuinka tauluja teen, ja valoittaa sitä puolta asiastaa. Ja kertoa tekniikoista jota käytän. Blogin kävijälaskuri alkaa kivuta kohti 10,000 kävijää, joten sen kunniaksi täytyy kehittää jotain erityistä.

***

Seuraavan käsittelyssä oleva taulu, oli tilaustyö helsinkiin. Itseasiassa samalla kertaa napsahti kaksi taulua tehtäväksi samalla reissulla, kun "kaverukset" halusivat tilata taulut itselleen. Kummatkin kohteet olivat hyvin tyylikkäitä ja modernisti sisustettuja, mutta silti täysin erilaisia fiilikseltään.

Haasteelliseksi taulua tehdessä osottautui sekä rauhallisuuden säilyttäminen sekä itseäni miellyttävien värisävyjen löytäminen. Taulun tilaaja antoi suhtkoht vapaat kädet tekemisen suhteen, mutta sisustustyyli ja vaaleat värisävyt ohjasivat pysymään hyvin hillityissä sävyissä.

Tilassa sijaitseva hieno yksityiskohta oli nk. sisustustakka. Harjattu rosterikehys ja sitä ympäröivät kivet antoivat inspiraation idealle. Toiseen tauluun haettiin tarkoituksella räväkkyyttä ja värikkyyttä, harmooniseen ympäristöön, pienenä piristyksenä.

Rosterin sävyä tauluun saatiin käyttämällä tuhkaa, osa aineena maalissa.Ruskeaan sävyyn kahvia.

***

Toinen tauluista, odottaa vielä hieman vahvistusta eräälle julkaisulle, joten en ihan hirveästi siitä vielä kerro. Ja laitankin tälläkertaa siitä vain työvaihekuvaa ja väripaletin näkyville.

Samalla näitä tauluja tehdessä oli työn alla ylioppilaslahjaksi mennyt sinivalkoinen, joutsenaihenen taulu.

Ja mitäs muuta? Kesälomaa tuli jo vähän vietettyä, ja siltä reissulta tuli ihan kivoja luontokuvia napsittua.

Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta?

2010-05-30T10:27:00.001+03:00

Espanjansiruetana (Arion lusitanicus) on suurikokoinen etanalaji, joka levittäytyy nopeasti Euroopassa.

Espanjansiruetana on oranssin tai ruskean sävyinen ja yli 10 cm pitkä. Se on kuvattu alun perin Portugalista, ja sieltä se on levinnyt ihmisen mukana yhä laajemmalle. Suomessa tehtiin ensimmäiset havainnot Ahvenanmaalla 1990 ja manner-Suomessa 1994. Laji on levinnyt Oulun ja Kajaanin korkeudelle asti.

Aikuiset espanjansiruetanat kuolevat Suomessa talvella, mutta munat talvehtivat. Espanjansiruetana syö melkein kaikkia kasvilajeja ja kuolleita eläimiä, minkä takia sitä harhaanjohtavasti usein kutsutaan tappajaetanaksi.

Siinä aloitustekstinä suora kopio wikipediasta. Napsin kuvia tuossa yhdellä iltakävelyreissulla. Asuntomme lähellä sijaitsee puutarhamyymälä, josta epäilemättä nämä pikku paskiaiset saavat ravintonsa. Sateisen hetken jälkeen kuuluu mukava ääni kun joka askeleella kuuluu napsahtava ääni siitä, kun olet murskannut pienen kotiloetanan kuoren. Näitä on aivan tuhottomasti, ja vuosi vuodelta enemmän. Joten ei pieni harvennus ole pahasta.

Viimeisenä kuva kukkakedosta. Tai rikkaruohoja voikukka taitaa olla, mutta mitä sen väliä. Nätti väri.

Huomiovärejä ja koboltinsinistä

2010-05-28T20:58:00.002+03:00

Heti alkuun haluan tehdä selväksi, että en yrittänyt maalata graffitia. Tai kai joku tämän siihen kategoriaan voisi surutta laittaa, mutta eikö graffitin syvin olemus ole siinä että se tehdään luvatta jonnekkin yms.. Urbaania katutaidetta, sotkemalla vanhoja tehdasrakennuksia etc. Kenenkään ei tarvitse siis vetää hernettä nenään ja avautua turhaan asiasta : P No selittelyt sikseen ja asiaan. Taulun tilaaja oli itseäni nuorempi henkilö ja halusin tauluun samaa vahvaa luonnetta, menevyyttä ja hyperaktiivisuutta, joten taulun tilaaja itseään kuvaili. Reseptinä taulussa oli tiukka kontrasti ja kirkkaat värit ja jatkuvuus. Kuvio sai rauhassa vaeltaa taululla ja vaikuttaa aluksi levottomalta ja jopa hieman hyökkäävältä. Mutta kuitenkin tarkemmin katsottuna, on koko kuvio tarkasti rajattuna ja reunustettuna, sidottuna pakettina.Yhdessä , jatkuvana nauhana.

Väripaletti tauluun taas tuotti hieman pään raaputuksia. ( Tietokoneen näyttö, ja Paintshop pro X ei tuo oikeaa sävyä esille) Eli siis huomionkeltainen ja TNT oranssi. Ei ihan heti löytynyt väriä taas mistään, kunnes pienen kaivamisen jälkeen REVEL:in valikoimasta löytyi oikeat ja haluamani värisävyt. Sininen on kombinaatio kobolttia ja sähkönsinistä. Ei ole tarkoitus päteä näillä värin nimillä mutta tietyillä väreillä ja sävyillä vaan on omat nimensä, ja niille ne erottuu selvästi tietyksi värisävyksi.

Huomasin että täysin valmiista taulusta ei tullut otettua kunnon kuvaa, ja sen lisään jälkikäteen tänne, mutta kaikenkaikkiaan kokonaisuus on nähtävillä. Alimpana kuva vielä luonnoksesta jonka piirsin paperilla työmatkalla, vision iskiessä päähän.

Blogipäivityksiä taas on jonoksi asti, niin pakko alkaa purkamaan "saldoa" jostain kohdin ja laittaa tavaraa näkyville vaikka valmista työstä ei ole kuvaa vielä näyttää.

Toukokuu oli muutenkin taulujen osalta todella kiireinen. Työn alla samaan aikaan, enemmän ja vähemmän oli neljä taulua. Edellämainittu, kaksi tilaustyötätä Helsinkiin sekä yksi ylioppilaslahja..( esitellään vasta lakkiasten jälkeen) Alkoi parveke ja 61m2 kerrostalokaksio olla pikkasen liian pieni näin laajamittaiseen työskentelyyn. ( Vinkkinä kaikille että kämppä olisi myynnissä...) Taulujen osalta joutuu nyt pitämään työskentelyn osalta parin viikon tauon kesäloman takia, mutta ajatustyö ja visiointi on mahdollista...Muutama taulu siellä taitaa olla mietintä asteella, ja saattapi olla että joku vapaan ajattelun tuotoskin putkahtaa esiin. Kai siitä jotenkin eroon pääsee, jos ei itselle jää.

Kiitokset nimettömänä pysyttelevän yhteistyötahon joka lahjoitti minulle taulukankaita tauluihin, omasta tahdosta ja uskosta siihen että tukemalla ja rohkaisemalla toista, voi auttaa saavuttamaan jotain..

Seuraavat blogipäivitykset tulevat olemaan myös tauluaiheisia sekä yksi lähikuvaspottailu eläimistä.

Luontokuvia Sisilianreissulta ja yhteenveto.

2010-05-02T20:50:00.002+03:00

Nyt päästiin sitten viimeiseen kuvasatsiin talviloma matkalta. Kaiken kaupunki / ranta hälinän vastapainoksi, pieni reippailu ulkoilmassa ja luonnossa tekee hyvää. Vaikka kotisuomessa en mikään patikointi ihminen ole, on näillä lomareissuilla mukava tehdä pikku retkiä luontoon ja katsastella maailmaa eri kulmasta. Ensimmäinen luontokuvasarjan kuva, on mielestäni yksi parhaimpia ikinä ottamiani kuvia. Jostain syystä tykkään tästä kuvasta niin maan perkeleesti, että siihen voin sanoa olevani täysin tyytyväinen. Gekkoliskoja näkyi siellä täällä lämmittelemässä auringonpaisteessa ja mukavasti pelästytteli lähtemällä liikkeelle aivan vierestä.

Muut kuvat lähinnä ovat blogin sisällöntäytettä ja toinen liskokuva.....

Yhteenveto reissusta: Pitkäaikaisen haaveen täyttyminen ja sisiliaan pääseminen loi kovat odotukset matkalle. Raskas ja kova työtahti alkaa vaatimaan pitemmän päälle veronsa ja hengähdystauko arjen keskellä auttaa taas jaksamaan eteenpäin. Täytyy myöntää että tämä loma tuli täysin tarpeeseen, koska aika lähellä oli että iso ratas olisi mennyt ympäri pienen pään sisällä. Matkakohteena Taormina ei tuonut pettymystä. Päin vastoin se vastasi täysin odotuksia ja kaikki oli sen arvoista. Käsittämättömän kallis paikkahan se on, mutta sille nyt ei vaan voi mitään. Jos ei ole varaa, niin sitten on parempi olla menemättä. Palermo ja Corleone jäi näkemättä, mutta jääköön ne toiselle kerralle, jos sitä koskaan tulee. Nyt se paikka on nähty, ja kun tilaisuus se tuli, se oli käytettävä. Sydämmeni olisin sisilialle menettänyt, mutta se on vaimoni hallussa, eikä hän sitä ole vielä palauttanut <3 ,..Kiitos rakkaalle vaimolle ja lapselle ikimuistoisesta lomasta...

Tekotaiteellista kuvaa sisiliasta

2010-04-26T21:50:00.001+03:00

Sisilian kuvasato alkaa olla kohta purettuna läpi ja nyt vuorossa satunnaiset räpsyt ja ne surullisen kuuluisat tekotaiteelliset kuvat. Ensimmäinen kuva on tuollainen IKEA taulu. Söpö sommitelma luonnon muovaamia kiviä, jotka kuin sattuman kaupalta ovat ajautuneet päällekkäin. Ja p"&&"¤kan marjat, itse ne siihen asettelin kun ei rannalla meinannut aika muten kulua.

Suihkulähde kuva on otettu kaupugin puistosta. Ei nyt mitään kovinkaan maata mullistavaa kuin pysähtynyt liike vedessä. Asettelu keskellä kuvaa, puut reunoilla luomassa kehystä, ja tausta sopivan salaperäinen luodakseen kuvasta mielenkiintoisen. Sarjassamme kiva kuva, mutta ei mitään muuta se ei ole.

Seuraava kuva on samasta puistosta kuin suihkulähdekuva. Puistossa kasvavissa puissa, oli kiinnitettynä laatat kaikille 2. maailmansodassa sekä mafian vastaisessa taistelussa kuolleilleden henkilöiden muiston kunniaksi. Ja voin kertoa että puita oli monia, ja niin oli myös muistolaattoja. R.I.P

Samannäköisiä lintujen juotto altaita myydään pihatarvike myymälöissä suomessa. Ainoana erona niihin on se, että tämä kyseinen kippo on tainnut nähdä maailmaa, muutaman sata vuotta enemmän. ( Sijaitsi kreikkalaisen teatterin vieressä)

Lähikuvaa Minotauroksen patsaasta. Tarun mukaan Taorminan nimi pohjautuu Minotauroksesta.

Kuten mainitsin, on tulossa vielä yksi kuvareportaasi reissulta, aiheena jonkinlainen luonto, eläimet ja kasvillisuus. Samalla tulee sitten pieni loppuanalyysi koko matkasta, paikasta yms. yms.

Art of engineering. " Porsche 911 Tribute"

2010-04-24T13:26:00.001+03:00

Hieman tuli pitkähkö otsikko, vielä vieraalla kielellä. Noh, mistäs sitä alettaisiin. Laittelin huuto.net:iin myyntiin taulun, ja sama henkilö kuka osti sen taulun, tilasi itselleen toisen. Värimaailma pidettiin hyvin samanlaisena kuin mainitsemassani taulussa, tulivat ne kuitenkin samaan tilaan keskenään. Yhdessä löysimme huoneeseen sopivan tyylin ja ulkomuodon, joiden puitteissa sai ruveta käyttämään luovuuttaan. Muutama luonnos ja sen pohjalta hommaa eteenpäin.

Mutta, ei kaikki ole näin helppoa. Taulun tilaaja pitää autoista. Autot ovat lähellä henkilön sydäntä. Tilaajan haaveena / suunnitelmana on toteuttaa unelmansa, omasta urheiluautosta. Ei mistä tahansa urheiluautosta, vaan yhdestä automerkistä, joka on vahvasti ollut termin " Urheiluauto" synnyssä mukana. Vaikka itse olen autoista kanssa kiinnostunut, ja jotain niistä tiedän, on maailma Porschen ympärillä minulle täysin vieras. Kaveripiiristä ei löydy ketään kenellä tuo legendaarinen kärry löytyisi tallista, joten piti miettiä jotain muuta mistä saisi inspiraatiota ja lisä informaatiota.

Otin yhteyttä Mäntsälässä sijaitsevaan kyseisiä autoja myyvän yrityksen henkilöstöön asian tiimoilta, mutta tähän päivään mennessä, ei ole vastausta kuulunut. Ja näin ollen jätän mainitsematta kyseisen firman nimen. Pieni tenkkapoo, sormi pois pyllystä ja mietitään eteenpäin mistä saisi tietoa. Hieman jo epäröivänä ja turhautuneen pistin maahantuojalle AUTO CARRERA OY:lle kyselyä asiasta ja he olivat hyvin avuliaita asian tiimoilta. Helsingissä sijaitsevassa myymälässä sitten vierähtikin jokunen tovi autoja katsellessa, faktoja kuunnellessa ja inspiraatiota etsiessä. Antoivat jopa matkaan parisataa sivuisen, Porsche Chronicle 1931 - 2006 kirjan luettavaksi. Keskusteluja miettiessäni ja kirjan luettuani, kulminoituu koko maailma yhteen numerosarjaan, joka on 911. Kaikki muut numerot, kaikki muut kirjaimet, ovat jotain ihan muuta ja sen väliltä. Siitä tässä hommassa on kysymys.

Tila johon taulut tulivat, on arkkitehtuurillisesti erittäin mielenkiintoinen ja taulun muoto mielestäni korostaa huoneen linjoja hyvin.

Kulkupelibongausta

2010-04-17T18:32:00.001+03:00

Sisilian kuvasato jatkuu. Kaaosmaisessa liikenteessä ja vuoriston kapeilla serpentiiniteillä tuli bongattua jos jonkinlaita kulkupeliä. Varmasti järkevin ja kätevin vaihtoehto siirtyä paikasta toiseen oli skotterit ja moottoripyörät. Ei niin pientä rakoa ja koloa johon yksi skootteri ei olisi mahtunut..

Toinen järkevä ja yleinen vaihtoehto oli pienet ja söpöt autot. Löytyi niin vanhaa 126 /127 ja 500 / 600 sarjan fiateja, ilmeisesti alkuperäisillä omistajillaan ;) Kuten kuvasta näkyy, on citymaasturit löytäneet tiensä myös tänne, mutta tyypillinen ajattelutapa Italialaisella, sillä ei ole väliä onko se järkevä ratkaisu, kunhan se näyttää hyvältä ja on kallis...

Liikenteessä oli myös uutta 500 fiatia sekä paljon Lancian Deltaa ja Ypsilonia. Jälkimmäisinä mainitut ovat muuten niin päräyttävän hienoa suunnittelutyötä, että kelpaisi itsellekkin :)

Kaupungin kätevä mopo mallia "tankki auto".

Bussin takaikkunasta kuvattuna, (nyt saa korjata jos muistan väärin mallin) mutta jostain 50 luvun lopusta oleva MG Mga roadster.

Viimeisissä kuvissa on musta sportcoupe mersu kuvattuna Taorminan keskustasta. Toisessa kuvassa on punainen sportcoupe kuvattuna mäntsälässä. Mäntsälässä otettu kuva on tarkoituksella tuomassa esimerkin siitä mistä jaksan aina saarnata ja mitä pidän itse ensiarvoisen tärkeänä. Miljöö..samanlainen auto kuvattuna kahdessa erilaisessa ympäristössä. Sanomattakin on selvää, kumpi kuva "myisi" auton paremmin. Sama musta mersu esiintyi jo ensimmäisessä sisilia aiheisessa postauksessani.

Kummisedän jalanjäljillä - Unelmasta totta

2010-04-14T21:13:00.001+03:00

No niin. Sisilian matka takana ja reissulta tarttui matkaan rapiat 7 ronttia kuvia. No jos lanseeramani "kymmenen prosentin sääntö " pitää paikkaansa, on noin 70 " mahdollisesti julkaisukelpoista" kuvaa varastossa. No pakko alkaa purkamaan jossain järjestyksessä kuvia tänne blogiin. Riikan reissua mukaillen, jaottelen taas kuvasaldot omiin ryhmiinsä, niin pysyy joku tolkku tässä touhussa. No mitä tuo Sisilia mieleen. Jos joku vastaa sitruunan ennen mafiaa, niin tarjoan kahvit mielelläni. Ei siitä vaan pääse yli eikä ympäri, että sisilialle karhunpalveluksen hollywoodissa tehneet Mario Puzo ja Francis Ford Coppola tuovat ihmisten mieleen tuon sterotyyppisen vanhan " ystävien ystävän"/ " kunnian miehet" luoman imagon, sisilialaisesta mafiososta. Mutta yhtälailla on hauska huomata, kuinka yhä pukeutuminen on vanhemmalla väestöllä samaa, kuin kummisetä elokuvien kuvaama 40 - 60 luku. Ensimmäinen kuva on tarkoituksella hieman yritetty saada näyttämään "mafiapomo" kuvalta..myönnän sen. Olkoon tässä päivityksessä hieman henkilökuvia tuolta tarunhohtoiselta saarelta.

Mitä muuta tulee sisiliassa vastaan, kun vanhoja miehiä, jotka kertovat tekevänsä ehdotuksen josta ei voi kieltäytyä. Tottakai, missä on rahaa, siellä on myös köyhyyttä. Mutta kuten muutkin "rantojen miehet" ja kodittomat, ovat he yleensä hyvin tyytyväisiä omaan elämäänsä, ja osaavat nauttia siitä mitä heillä on.

Vastapainona köyhyydelle, on ylenpalttinen rikkaus ja vauraus. Vastaan kävelevät ihmiset kalleissa merkkivaatteissa, hienoissa aurinkolaseissa, toinen toistaan näkyvämpiä brändilogoja..Cucci, Prada, Armani, Rolex,..listaa voisi jatkaa loputtomiin. Mutta hyvin pukeutuvaa porukkaa olivat, ja yläpuolella olevat kuvat hieman voivat paljastaa, koska italiaa pidetään muodin yhdestä suunnannäyttäjistä, ovat isot aurinkolasit ensivuonnakin yhä muodissa. ;)

Löysin onneksi Catanian markkinoilta, ihan suhtkoht normaalin näköisiä, ei "mafiahtavia", eikä "trend settereitä" kuvattavaksi.

Niin köyhältä kun se ajatuksellisesti kuullostaa, on se mukava istahtaa vain Piazan rappusille, katsella ihmisten arkea ja elämää, napsia kuvia, ja miettiä tarinaa siitä tilanteesta. Silloin ihmiset ovat aidoimmillaan, omassa arjessaan. Ja vielä kun kuvaa tarpeeksi kaukaa, niin ihmiset eivät kerkeä huomaamaan kuvaamistaan.

Tässä päivityksessä nähtyjä kuvia tai aiheita tullaan sivuttamaan seuravissa päivityksissä, joten kerron niistä lisää silloin.

Random shots - Satunnaista ammuskelua

2010-03-28T10:53:00.000+03:00

Satunnaista räpsimistä ilman sen suurempaa tarkoitusta. Kuvailin tuossa paria rannekelloa jotka tavalla tai toisella ovat löytäneet tiensä omistukseeni. Ensimmäisenä kuvassa on vanha neuvostoaikainen Peterhofin

( Suom. Pietarhovi ) kellotehtaan rakentama "sotilaskello". Kellon tarkempi tarkastelu osoitti, että kyseessä on aito venäläinen "aikarauta" ei viipurin torin japsikoneistolla oleva kopio. Vaikkakin kyseiset japanilaiset koneistot olisivatkin miljoona kertaa parempia kuin venäläisten omat, vähän sinnepäin viimeistelevät koneistot :). Tästä hyvänä esimerkkinä on on vertailut sveitsiläisten kellojen ilmoitus + - X sec , joka on 1 sek / 24h, verrattuna venäläisten kellojen +- 60sek / 24h . Hihnan jouduin uusimaan, mutta tilalle löytyi samantyylinen varsin helposti.

Edestäpäin kuvattuna. " Joulu saapuu tähdet syttyy, yksin punatähti sammuu......"

Takakansi ja "hieman karkeat" takakannen ruuvit. Vaikka Neuvostokellot eivät ole kovin suuressa suosiossa, on näillä kuitenkin paikka monen keräilijän sydämmessä. Peterofin Raketa ja Popeda kellot ovat arvossaan, ja niistä maksetaan samoja hintoja kun muistakin "harvinaisista" kelloista.

Mielenkiintoinen linkki venäläisten kellojen ostoon. http://www.rugift.com/watches/news.htm ja http://www.russarmy.com/

Seuraavaksi on ranteessa kuvattu Tissotin PR 516. Kyseinen kello oli hieman nähnyt elämää matkan varrella, ja aika perusteellinen huoltoprosessi tuli kellolle teetettyä. Kummatkin kellot, ovat jo yli 30 vuotta vanhoja, ja näin ollen myös niitä tulee kohdella sen mukaisesti. Tissotin jätin itselleni "juhlakelloksi" joka roikkuu ranteessa aina kun hieman formaalimpi tilaisuus tulee eteen. Peterhof sai kunnian lähteä siskonpoikani ranteeseen 13v. syntymäpäivälahjaksi.

Ja jos jollekkin on vielä epäselvää, olen syntynyt kelloseppäsukuun, joten nämä kapistukset, voisiko jopa sanoa, perinteiden velvoittaman, ovat minulle suuri kiinnostuksen kohde. Lompakko ei vaan anna myötä keräillä kaikkia vastaantulevia kelloja. Jos vielä asuisin pohjanmaalla, ei olisi varmastikkaan epäilystä siitä, että elämäni pyörisi vahvasti kellojen ympärillä.

Taas sitä voisi valittaa säästä. Tai niin kaikki sitä taitaa valittaakkin. Ensiksi valitetaan sitä, että ei sada lunta, sitten sitä on liikaa. Sitten kun sataa vettä ja sitten kun on loskaa.

Koiran omistajalle, keli kuin keli ei ole este, vaan ulos on mentävä ja pukeuduttava sään mukaisesti. Kameraa ei viitsi hirmusesti räntä/vesisateessa kantaa.

Parempia kelejä olisi odotettavissa pääsiäisenä ja sen jälkeen. Ensiksi olisi tarkoitus käydä pääsiäisenä Leppävirralla hieman kylpylässä, ja samalla mahdollisesti käydä räpsimässä vaikka kuvia kaupungilta. 6.4 - 13.4 meneekin ensimmäisen kuvan mukaisesti matkaillessa. Matkakohteena on pitkäaikainen haaveeni Sisilia. Puolisoni oli mukavan myötämielinen asialle, ja näin ollen, kohta saa laittaa ruksin seinään yhden unelman kohdalle. Vielä olisi siis jäljellä Kilimanjaron kiipeilyreissu.

Tuskin kerkeän välissä päivitellä blogiin mitään sisältöä, kun yksi vapaapäivä menee pakatessa, ja seuraavana aamuna olisi oltava lentokentällä jo ennen viittä. Joten palataan asiaan, kuvien ja matkakertomuksen merkeissä tuolla viidennentoista päivän tienoilla.

Tilannekatsausta ja blogipäivitystä.

2010-03-14T10:37:00.000+02:00

Pidin tuossa blogini sivupalkissa pientä kyselyä, jossa kysyin arvosanaa blogini sisällölle ja ulkoasulle. Asteikolla 1 - 5, oli arvosana 4.72. Eli ne ketkä lukevat blogiani, pitävät siitä :) Lisäsin samaan kysleykohtaan nyt uuden kysymyksen, blogini sisällöstä. Saa käydä katsomassa ja äänestämässä ken haluaa.

Maalaustaide ála Juuso K on saanut muissakin, kuin oman perheen keskuudessa hieman mielenkiintoa, ja sitä varten on Facebook sivustolle perustettu oma ryhmä. Sielä vaan jäsenpyyntöä menemään, niin hyväksyn niitä kun kerkeän. :)

2500 Kävijän rajapyykki ohitettiin jo viimeviikolla, ja seuraava merkkipaalu olkoon sitten 5000 kävijää.

Valokuvausrintamalla ei tällähetkellä mitään kovin erityistä. Sisällöntuotantoa puolisoni blogiin, työkuvauksia jne. 4 - 5 vkon päästä tuleva etelänmatka välimerelle korjaa varmasti tämänkin puutteen.

Maalauksia on tällähetkellä jonkoksi asti :) Hyvä ja mukava niin..Tehdään ja luonnostellaan kun keretään. Kovin montaa taulua ei saa tehtyä samaan aikaan, kun ei meinaa kapasiteettiä riittää pyörittämään päässä kovinkaan montaa eri visiota.

Nettiosoitteessa www.juusok.com tulee olemaan nyt sitten esillä portfoliota sekä valokuvista ja maalauksista. Kunhan vaan saisi aikaiseksi ja kerkeäisi laittamaan ne kuntoon.

Ei tälläkertaa tämän fiksumpaa sanottavaa..

Dentro la bestia‏ - "Peto sisälläni" Abstraktia ja modernia taidetta by Juuso K Osa. 5

2010-03-10T20:14:00.002+02:00

Dentro la bestia , Peto sisälläni, on uusimman taulun nimi. Taulu on tilaustyönä tehty tampereelle. Tilassa johon taulu tulee, on tunnelma rauhallinen ja harmooninen. Olohuone / makuuhuone yhdistelmänä, tarvittiin jotakin mikä toisi kiintopisteen katseelle, ja samalla yhdistäisi nuo kaksi tilaa toisiinsa. Tauluun oli tarkoitus saada vangittua jotain joka kuvastaisi tilaajan rauhallista olemusta, mutta myös sitä toista puolta, joka varmasti siellä on, mutta onneksi harvoin tulee esiin..se peto sisälläsi.

Tilassa vahvoina väreinä löytyvät sininen, valkoinen ja musta. "Tehostevärinä" valittiin vihreä. Mikä olisi sitten hyvä sävy ? Ruukkukasveista löytyi montaa eri sävyä, mutta jotenkin se tuntui vieraalta ajatukselta. "Tilaajalta" tuli idea vihreän sävyyn. Englantilaisia autoja harrastavana henkilönä, löytyi yksi värisävy, joka on erityisen lähellä hänen sydäntänsä. Tuo värisävy, on ehkä tunnetuin värisävy autoissa, (ferrarin punaisen jälkeen) Brittish Racing Green, tuttavallisemmin BRG. Idea kuullosti heti hyvältä, ja sitten alkoi seikkailu nimeltään Juuso K ja kadonneen BRG:een metsästys.

Helpommin sanottu kuin tehty. Rautakaupat, askarteluliikkeet ja pienoismalliliikkeet läpikäytyä näytti tämän värisävyn löytäminen erittäin vaikealta. Värisävyä oli kyllä saatavilla Jaguaarin maahantuojalta, aerosolipohjaisena spraynä, hintaan 47 e kpl + postikulut. No, joka tapauksessa spray ei tähän tarkoitukseen soveltunut, vaan piti miettiä vaihtoehtoa asialle. Päähäni muistui tuusulassa, sulan teollisuusalueella sijaitseva automaalien erikoisliike, Stirwell OY. Pistin sähköpostia kyseiseen lafkaan, kertoen maalin käyttötarkoituksen, käyttötavan ja vaatimukset. Oletusarvona oli se, että nämä nk. erikoiskaupat, ovat kalliita, ja nauravat tälläisen "taiteilijan" ideoille ja ehdotuksille. Mutta EI. Päin vastoin, sain kyseiseltä firmalta mitä parasta, asiantuntevinta, ystävällisintä ja asiakasläheistä palvelua mitä olen pitkään pitkään mistään saanut. Ehdottivat 2K akryylipohjaista maalia, ja ohenteen avulla voin sitten itse vielä päättää halutun viskositeetin maalille, jotta se soveltuisi mahdollisimman hyvin käyttötarkoituksiini. Muistivat mainita myös sekoitusohjeet ja kaikki tarvittavat tiedot, maalin säilytykseen...voisin hehkuttaa kyseistä lafkaa vaikka kuinka paljon, mutta eiköhän tämä riitä. Ja varmasti, tulen tarpeen vaatiessä käyttämään heidän palveluitaan uudelleenkin. Pakkauskoot 1dl ylöspäin, eli ei tarvitse ostaa 50L kerralla saadakseen haluamansa.

Teosta ei sen kummempaa hifistelyä ole, minä vaan maalaan...Se on vaikea olla tekemättä, kun saa innostuksen ja inspiraation päälle. Loppuun vielä humoristinen kuva, siististä apupöydästäni paikassa jossa maalaan. No redwine, no sigars...you are not a real Artist..

Q / A = Kysymyksiä ja vastauksia

2010-03-04T22:18:00.000+02:00

Ajattelin tähän kirjotella kysymyksiä ja vastauksia joita olen saanut niin ystväliltä, tutuilta, tuntemattomilta ja kaikkea siitä väliltä. Vastaan mielelläni aina kaikkiin saamiini kysymyksiin ja palautteisiin, mutta tässä nyt muun päivittelyn ohessa, pientä listausta kysymyksistä ja vastauksista.

Päätin myös kategorioida kysymykset erikseen valokuvaus ja maalaus osioon.

Valokuvaus:
K: - Minkälaisella kalustolla kuvaat ? V: Kuvauskalustona löytyy Nikon D40, jossa kittiputki ja sen kaverina, jokseenkin hieman liiankin harvoin käytetty Tamronin 70 - 300 . Elinchromen studiosalamat ja alumiinijalkaa. + muuta pientä nippeliä.

K: -Kuinka kauan olet valokuvannut? V: Valokuvaamisen olen aloittanut varmaan tuolla n.12 vuotiaana. Ensin omalla pikku filmikameralla ja sen jälkeen lainannut siskoni Minoltan järjestelmäkameraa. Sitten tuli hommattua Sonyn Cypershot, millä tuli sitten pelleiltyä sen verta kauan, että rupesi kenno jo vetämään viimeisiä. Sen jälkeen tuli ostettua tämänhetkinen järkkäri, jolla on tultu jo hyvin toimeen, jo muutaman vuoden. Eli enemmän ja vähemmän tuolta teini iästä asti, on kuvia tullut napsittua.

K: -Mistä saat ideoita kuviisi? V: Jaa, a. Joskus tulee mietittyä päätä puhki että haluaa ottaa jonkun tietynlaisen kuvan, ja tietystä mestasta. Mutta silti, useasti kamera vaan kulkee mukana, ja tilanteet joita vastaan tulee, tulee ikuistettua. Samoin kaikki häät, hautajaiset, syntymäpäivät ja muut. Tuttu näky, jp ja kamera kaulassa :)

K: - Onko jotain haavetta kuvaajana tai tavoitetta mihin pyrit? V: En haaveile mistään lehtikuvaajan tai mainoskuvaajan pestistä, sillä tiedän että maailma on täynnä parempia kuvaajia kuin minä. Ja uskon, että mielenkiinto siihen, että se mitä tykkää puhtaasta intohimosta tehdä, muuttuu helposti pakkopullaksi, jos se arkipäiväistyy. Toki, on sitä kivaa kun pyydetään häihin kuvaamaan tai saa omia otoksiaan hieman suurempaan levitykseen kuin omassa blogissa, yms pientä nostatusta.

K: - Luuletko että jotakuta oikesti kiinnostaa nähdä "&#¤& kuviasi? V: ( tämä on siitä A4:sen kokoisesta nimettömästä sähköpostista) Itseasiassa luulen. Tällähetkellä blogin kävijämäärä raksuttaa kohti 2500 kävijää, ja saan ihmisiltä palautetta. Ja jotenkin myös tämän kysymyksen laatia eksyi sivuilleni, ja siellä vietti aikaansa, ja sai aikaiseksi lähettää sähköpostia.

K: - Saatko paljon palautetta kuvista? V: Liian vähän. Tai liian suppeaa. No, moni sanoo, että tää oli ihan kiva. Mutta itse kyllä olisi valimis vastaanottamaan hieman tarkempaa palautetta, niin positiivisia ja negatiivisiäkin. Palautteesta suuri osa tulee suoraan kasvotusten, sähköpostilla tai fb:eessä. Bloggerin palauteosion monet kokoevat liian vaikeaksi, ja näin ollen blogissa näkyvät kommentit jäävät vähemmälle. Toki tämä estää turhan spämmäyksen ja roskapostin tehokkaan suodatuksen.

Maalaukset:

K: Kuinka kauan olet maalannut? V: Itseasiassa hyvin vähän aikaa. Olen "tuottanut" jos jonkinlaista kuvaa tai jälkeä, jos jonkinlaisille pinnoille, hiekkapuhalluksesta lasille, sotkuista paperilla ja kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ideoita on ollut kauan, mutta toteutus päässyt vauhtiin vasta viimeaikoina.

K: Mistä saan ideat tauluihin? V: Ideat tauluihn tulee hyvin pitkälti omasta päästäni. Tilaustauluihin tietenkin vaikuttavat "asiakkaan" toiveet ja ajatukset, sekä tilan tuomat vapaudet ja rajoitukset. Mutta periaatteessa, idea vaatii inspiraation, ja sen jälkeen sen voi suunnitella valmiiksi. Vaikka taulut näyttää jonkun mielestä sotkuilta, on ne kuitienkin aika tarkasti suunniteltu.

K: Missä taulujasi voi nähdä? V: Taulujani ei ole esillä missään. Tauluni ovat yksityishenkilöiden hallussa, ja näin ollen niiden julkinen esiintyminen on täysin taulujen omistajien armoilla. Samaan kysymykseen on kysytty että missä galleriassa nämä ovat esillä / meinaanko laittaa galleriaan tauluja esille. Ei, minulla ei ole galleriaa. Jutustelua aiheen tiimoilta on kyllä olltu suuntaan ja toiseen, mutta tällähetkellä ajatus on erittäin kaukainen. Galleriat maksavat aivan jumalattomasti, ja rahaa ei juuri tällähetkellä ole ylimääräistä.

K: Mitä taulut maksaa? V: Taulun hintaan vaikuttaa tietenkin taulun koko, värien käyttö ja työ. 70% taulun hinnasta koostuu materiaaleista + työstä ja loppu olkoon sitten taiteilijan inspiraation hintaa. Mutta mikä se hinta sitten on? Sanotaanko näin, että hinta minkä maksat ikean taulusta, ( hienoja tauluja ovat kyllä,en morkkaa niitä) voit suhtkoht samalla hintaa saada jotain yksilöllistä..

K: Miten paljon teet tauluja? V: Se vaihtelee, mutta tällähetkellä on sellainen tilanne, että yksi työn alla, ja yksi mietinnässä. Ja sitä rataa se on hetken aikaa jo kulkenut. En tee kuin yhtä taulua kerralla ( toki pohjia ja muita saa tehtyä valmiiksi) mutta kaikki keskittyminen on oltava vain yhdessä teoksessa, jotta ajatus pysyy kasassa.

K: Mitä värejä käytän? V: Sotken vapaasti mieleivaltaisesti, spraystä värilakkaan, lakasta, akryyliin, akryylistä kahviin ja kaakaoon. Kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä, mikä miellyttää värisilmää.

Tässä muutama Q / A . Jos jokin askarruttaa mieltä ja tekee mieli kysyä, niin vapaasti saa laittaa kyssäriä tulemaan, niin vastataan miten osataan.

Kuvausreissu Fiskarsin ruukille

2010-02-26T21:22:00.002+02:00

Perjantai aamuna pakkasin klo: 05.30 kuvauskamat autoon, ja ajelin hankoon käymään asiakkaan luona aamu kahdeksaksi. Hangosta kun vapautui, suuntasin auton nokan kohti kuninkaantietä, numeroltaan taisi olla 1111 ? Pienenä aiheesta poikkeamisena, kaikki moottoripyöräilijät huom! Ehdottomasti vierailun arvoinen tiepätkä, hienot maisemat ja nautinnollista ajaa, hienot kaarteet ja mutkat. Fiskarsin kylään saapuessa, toivottaa puukuja ( Lehmuksia?) vierailijan tervettulleeksi. Aamulla vielä oli "hieno" ilma, pari astetta pakkasta, ja taivaalta ei satanut mitään :) Positiivistä sekin, koska yleensä kun kamera on mukana, sataa taivaalta kissoja ja koiria..

Fiskarsin kylä on "söpö" n.600 ihmisen kylä, raaseporin kaupungissa. Miljöötä hallitsee vahvasti Fiskarsin rautaruukki, oheisrakennuksineen. Kylä on valittu suomen kauneimmaksi kyläksi vissiin muutamaan otteeseen, ja en yhtään sitä ihmettelekkään. Kesällä varmasti käyn uudestaan katsomassa paikkaa, paremmalla ajalla. Nyt oli myös tarkoitus vierailla n. 4km päässä sijaitsevassa Bilnäsin ruukilla, mutta akuutti ajanpuute jättää sen reissun seuraavalle kerralle.

Eipä tässä mitään sen kummempaa, kuin että kokonaisuudessaan reissu oli ehdottomasti käymisen arvoinen. Suosittelen kaikille ketä maakuntamatkailua harrastaa käymään paikanpäällä jos silläsuuntaa liikuskelee. Tai sitten tehdä laiskan miehen version ja käydä katselemassa Googlen Streetviewillä miltä mestat näyttää.

Yritän saada bloggerin täggäys ominaisuuden toimimaan, niin saa jaoteltua nämä "ruukki" aiheiset ja kaikki muutkin vielä kategorian mukaan nähtäväksi.

Mustavalkoisia henkilökuvia matkan varrelta

2010-02-22T21:43:00.001+02:00

Välillä hieman valokuvaus aiheista tekstiä blogiin. Vaikka uusia kuvia ei ole tullutkaan hetkeen, on tässä henkilökuvia matkan varrelta. Mustavalkoiseksi vedettynä. Ensimmäinen kuva on otettu berliinistä. Vaikka kaikkien kuvaus sääntöjen mukaan, henkilökuvassa tulisi täysi huomio olla vain kuvattavalla kohteella, tuli mielestäni silti paras kuva tästä, jossa näkyy myös monumentti, ja sen rakenteet ja muodot, kuin pelkkä kuvattava kohde.

Toinen kuvista, "ei mainittavaa". Ikkunasta tuleva valo valaisee kuvattavan kasvot, ja paljastaen iäkkään ihmisen kasvonpiirteet parhaiten.

Kolmas kuva on sinäänsä samanlainen kuin toinen kuva. Erotuksena tausta joka kertoo tarinan. Kuva on otettu jääkiekkomatsista riikassa. Jännittynyt ilme kasvoilla jotka jää ja kenttä ovat valaiseet.

Viimeinen kuva on lasten syntymäpäiväkutsuilta otettuna. Vastavaloon kuvattuna. Myös tässä kuvassa tausta kertoo tarinaa enemmän.Mielestäni paremmat kuvat saa ns. hetkestä. Ei turhaa asettelua ja vaivaantumista. Yleisesti ottaen joko "salaa" tai sitten nopea kamera esille ja naps, ennenkuin kuvattava kohde tajuaa ja kerkeää hämmentymään. Toki tässävaiheesa kaikki sukulaiset ja ystävät ovat siihen tottuneet, että kamera tuppaa olemaan kokoajan kädessä.

Seuraava "kuvausreissu" on odotettavissa joko tällä viikolla tai seuraavalla. Matkaan kohti hankoa, fiskarsia ja bilnäsiä. Kahdessa jälkimmäisessä on potenttiaalia upeille kuville, kunhan vaan hyvät kelit osuisi kohdille, vaikka ei se kuvausreissuani estä. Sinne mennään, tulkoon taivaalta mitä tahansa.

Laitoin myös blogini sivupalkkiin pienen äänestyksen, joten käykää äänestämässä, ja kaikki ketä facebookin kautta näitä lukee, niin kannatan sitä että klikkaatte kohdasta, " näytä alkuperäinen viesti". Fb ja blogger eivät toimi aivan 1 : 1 ja välillä asettelu ja muut eivät toimi kunnolla. Ja onhan blogin ulkoasu, omasta mielestäni ainakin, tyylikkäämpi, kuin fb:een ulkoasu :P

Ajattelin myös laittaa johonkin tulevista päivityksistä Q / A osion. Eli kysymyksiä ja vastauksia. Jonkinverran ovat ystävät ja tuttavat, sekä myös vieraat kyselleet asioita, niin jos se vaikka sitten auttaisi jotakuta, ja kuitenkin kun mielelläni vastaan aina kaikkiin kysymyksiin, voisi se silti säästää muutaman minuutin,..

Odotettavissa siis Q / A , Kuvasaldoa ruukkimiljööstä ja uusimman tilaustyönä tehdyn taulun tarina.

En rouge et noir - Punaista ja mustaa, Tarina vanhan taulun uudesta elämästä..

2010-02-19T19:05:00.003+02:00

Tällähetkellä työn alla on kaksi uutta taulua. Toinen tauluista on tilaustyö tampereelle, ja toinen on vapaan inspiraation tulosta. Tampereen taululle tuli kasattua mittojen mukaan taas taulupohja ja kangas pingoitettua siihen. Pohjustukset ja taustavärit päälle ja toteuttamaan siitä eteenpäin. Tässä postauksessa ajattelin käsitellä tätä jälkimmäistä tuotosta hieman tarkemmin.

Mielessäni on pyörinyt vahvasti värimaailma, vahvasta punaisesta. Kirkkaasta ja puhtaan punaisesta, mutta silti syvästä väristä. Silmääni osui Cardinal Red, Kardinaalin punainen väri. Muut värit taulussa tulee olemaan musta ja valkoinen. Tätä väriyhdistelmää kutsutaan yleisesti "En rouge et noir" ( suomennettuna punainen ja musta ) . Sitä en tiedä miten valkoinen kuuluu siihen, koska suomennos sitä ei tarjoa, mutta se ei ole olennaista.

( Harvinainen hetki, maalaan kotona :P )

Tarkoitukseni oli maalata taulu joskus lähiaikoina, mutta kun pitää silmät auki voi välillä löytyä jotain mielenkiintoista. Roskia ulos viedessäni törmäsin roskakatoksessa hylättyyn vanhaan tauluun. Tarkemman tutkiskelun tuloksena totesin, että taulun kehykset ja ennenkaikkea taulun runko, on hyvää ja ennenkaikkea erittäin laadukkaasti tehty, tammesta. Se sopi siis käyttötarkotuksiltani mitä parhaiten, inspiraationi alustaksi. Taulun maalaus oli vanha, vuonna 1963 maalattu. Tottakai googletin taiteilijan nimen, että ei kaduta sitten jälkeenpäin, mutta ei löytynyt mainintaa mistään Artmajorista, maakuntataitelijoista etc.Voihan sitä kehuskella että "en tiiä kuka se oli, joku suomenruotsalainen harrastetaiteilija, A. Ederfelt tai joku.." Joku voisi kutsua sitä taas taiteen raiskaamiseki tai toisen teoksen häpäisemiseksi. Mutta mielestäni, se on taulun uuden elämän synty ja uusi aika. Jos neljäkymmentä vuotta seinällä, on sen omistajalle riittänyt, on se pelastus taululle päästä uusiokäyttöön vaikka itse teoksesta ei mitään jääkkään jäljelle. Olkoon se kunnianosoitus vanhalle käsityölle jota suomessa on joskus ollut..ei pääse kiinan halppistuontitaulupohjat samaan tarinaan pitkään aikaan.

Taulu oli maalauksen osalta huonossa kunnossa. Maali oli pahasti halkeillut, ja teos itsenään, tupakoidussa kiinteistössä. ( hajuaisti ja kellastuneet värit paljastivat ) eivät ole omiaan taiteelle. Kirkasta punaista, ei voi suoraan tuollaisena laittaa tauluun. Vaikka se olisi vain taustavärinä. Valitsin pohjavärin, pohjusteeksi vannehopean. Sen tulisi kirkastaa pohjaa tarpeeksi jotta väri pääsi oikeuksiinsa.

Valkoiset osat reunustettu mustalla, korosaakseni sen kuviointia ja tuomalla siihen, se otsikon mukainen, toinen osuus..

Taulun kehykset on maalattuna valkoiseksi, mutta niihin on vielä tulossa mustavalkoinen "marmori" maali.. Kun kehykset ovat maalattu, ja muutaman päivän taulu roikkunut omalla seinällä, on aika päästää se maailmalle. Eli jos nappaa, niin pistä tarjousta tulemaan ;)

http://www.huuto.net/kohteet/moderni--abstrakti-taulu--en-rouge-et-noir-by-juuso-k/130707791

Taulu nyt myytävänä huuto.net :ssä.

Tarpeetonta höpinää ja kuulumisia

2010-02-11T19:58:00.001+02:00

Riikan reissun jälkeen on kuvaamisessa ollut pieni luova tauko. Tälläkin kertaa työreissulla keskisuomessa oli kamera mukana. Kylmää oli ja lunta riitti. Kuten loka / marraskuussa ensimmäisiä lumikuvia ottaessani totesin, rupeaa jo pikkuhiljaa tämä maisema ja lumi tympiä. Ei lumessa ja talvessa mitään vikaa ole, mutta ei sitä osaa enää löytää mitään kuvattavaa talvisesta maisemasta. Ylläoleva kuvakin on jokseenikin väkisin otettu, vain sisältöä ja roskaa blogin sisällöksi.

Taulujen maalaaminen / suunnittelu yms. ovat sensijaan saaneet jalkaansa ovenväliin "taiteellisen" tuottamiseni ilmaisukeinoksi. Jokainen uusi suunniteltava taulu, on oma mukava haasteensa. Haasteena on myös kuunnella "asiakkaan" toiveita mahdollisimman tarkasti ja samalla osata suodattaa siitä informaatiosta turha pois. Kotonani minulla siis ei maalausvehkeitä ole, vaan "ateljeeni" sijaitsee mäntsälässä, yrityksemme tiloissa. ( Konttorin katolla ). Tästä johtuen kotona on oltava jotain, mihin voi ajatuksensa purkaa, sen kuuluisan inspiraation tullessa. Tätä tarkoitusta varten ostin, kiitokset vielä kaverilleni Akille, Wacomin piirtopöydän. "Pienen" harjoittelun jälkeen, ja tiukasti toinen käsi Ctrl + Z näppäimillä ;) alkaa näytölle pikkuhiljaa muodostua jotain sellaista, miltä sen pitäisikin näyttää. Toki tärkeää olisi myös osata piirtää :)

Lueskelin tuossa kirjastosta lainaamani kirjaa Concrete to Canvas: Skateboarders´ Art kirjaa. Kirja käsittelee skeittilautoja maalaavien / suunnitelevien taiteilijoiden / skeittaajien piirrustuksia ja maalauksia. Mainitakseni Chris Yormick, Andy Jenkins, Ichi the Bunny ja Dave the Chimp. Tarkoitukseni ei ole matkia heitä, ja eroaahan heidän tyylinsä "omastani" täysin, mutta jos edes jotain osaisi tehdä, edes sinnepäinkään mitä edellämainitut, voisi itse olla tyytyväinen. Inspiroivaa ja päräyttävän hienoa jälkeä saa kaverit aikaiseksi.

Ichi the bunny - Bloody Bunny

Muutenkin on tullut lainailtua taidetta sekä valokuvausta koskevia kirjoja, ihan mielenkiinnosta. Ei minusta silti saa "opiskelevaa" taiteilijaa tekemälläkään. Niin kauan kun kaikki mitä tekee tuntuu hyvältä, luontevalta ja nautinnolliselta, annan palaa täysillä. Mutta jos/ tai / kun tulee ähky, niin surutta kamerat ja pensselit naulaan ja odottamaan parempia aikoja. Tapasin ala-asteen luokkakokouksessa kuvataideakatemiassa opiskelevan vanhan luokkakaverini, ja täytyy hattua nostaa hänelle, kuten kaikille muille opiskelua jaksaville ihmisille hattua, ja sanoa, että jaksakaa uskoa itseenne..:)

Kun itse tietää olevansa " ei mitään" niin se että kuulee sen joltain muulta, viitaten nimettömään palautteeseen jonka sain sähköpostiini, tiedän olevani jo jotain, kun herätän jossakussa ihmisessä niin suurta vihaa ja inhoa että jaksaa haukkua minua A4:sen verran. Sääli on sairautta, mutta kateus pitää ANSAITA :)

Abstraktia ja modernia taidetta by Juuso K Osa. 3

2010-01-31T14:03:00.011+02:00

Kuten lupasin, tämä postaus koskee tauluja. Ystäväni pyysi minulta taulua olohuoneeseen. No "konseptin" idean mukaisesti, mittaamalla kyseinen seinä johon taulu tulee, saadaan sopusuhtainen, harmooninen ja tilaan sopiva sisustuselementti. Värimaailmaan joka taulussa vallitsee, päästiin tarkastelemalla ympäröivää sisustusta, ja hakemalla sieltä elementtejä ja värejä. Taulu valmistui ystävieni tupaantulijaisiin, jossa se pääsi myös usemman ihmisen katseltavaksi. Oli hauska sivukorvalla kuunnella keskustelua jossa sanottiin seuraavaa : - Toi taulu sopii tosi hyvin tohon kohtaan.. (Niin joo, se taulu on tehty vain ja ainoastaan sitä kohtaa ja paikkaa ajatellen :) eli idea siis toimii.)

Edellisistä tauluista poiketen, kyseessä on ns. canvas taulu. Valmiit canvastaulupohjat / mittatilaustyönä tehdyt taulupohjat maksavat tutkivan journalisimin nimessä tehdyn hintatiedustelun perusteella aivan järjettömiä hintoja. Jos joku niitä ostaa siihen hintaan mitä niistä pyydetään, voin alkaa tekemään niitä itse, ja myydä eteenpäin :) Myös maalaustuntuma oli taulussa paljon parempi kovaan levyyn verrattuna.

No, niin. Miksi en tekisi sitä itse ? Eurokankaasta hain puuvillakangasta, rautakaupasta 6 metriä puuta. Kehikko suunnitellun kokoiseksi, puut poikki ja kasaan. Taulun mitat 1700 * 550. Niittikoneella pingotetaan kangas kehikon päälle ja voilá. Tabula rasa..

Seuraavaksi se haastavin osuus. Vision ja toteutuksen yhdistäminen ja ajatusten "oksentaminen" tauluksi. Vihreä väri oli tarkasti valittu, Tikkurilan värivalikoimasta koodi ANSARI. Muissa väreissä käytin hieman mielikuvitusta. Vaalean ruskea / cappucino väri on itse sävytetty kaakaolla. Vaalempi ruskea on kahvilla sävytetty. Myös oluesta tulisi samaa väriä, nk. marmorin valkoista, koska se ei aivan täysin sekoitu valkoisen kanssa. Ajattelin käyttää sitä jossain seuraavassa. Ja taiteellisuuden takia, sävytykseen tarvitsee korkeintaan yhden pullon, ja loppu kori maalaamiseen ;) nk. taiteilijan elämää...

Katsellessa pigmenttejä Terrassa, siis väriaineita. 1 L maksaa n. 58e. Äkksieltään kun laskee, jos perus väripaletti / kokelma kattaisi tietokoneista tutun 256 väriä, olisi loppusaldo 14 848 e. Eli en ole ostamassa koko settiä :P Mutta 5 :eellä perusvärillä saa kaikki samat sävyt tehtyä, kunhan tietää mittasuhteet keskenään. Ja ne mitä tarvitsee sävyttää erikseen, laskutetaan suoraan "asiakkaalta".

Taulun "julkinen" esiintyminen herätti mielenkiintoa ja kyselyjä lisää. Eli kyllä tämä tästä pikkuhiljaa kehittyy. Mukava tehdä ihmisille jotain mitä he osaavat arvostaa, vaikka itse ei sitä aina niin muistaisikaan tehdä..

Tähän postaukseen tulee vielä muutama kuva kohteesta ja paikasta johon taulu tuli. Lisään ne jälkikäteen kun saan ne ystävältäni. En tiedä päivittyykö lisätty kuva suoraan fb:eeseen mutta joka tapauksessa lisään kuvat sinnekkin. Tässä olevat kuvat taulusta on otettu kotonani.

Kuvasaldoa riikan reissulta. osa Neljä: Näkökulmia arjesta

2010-01-25T22:19:00.007+02:00

On aika pistää päätökseen näkökulmat riikasta ja paketoida reissu pakettiin. Viimeinen näkökulma, on yritys saada taltioitua hieman, sitä normaalia latvialaisen ihmisen arkea. Kaupunkina Riika tarjoaa varmasti jokaiselle jotakin ja varsinkin lämpimänä kesäpäivänä, erittäin mukava turistikohde. Yritin saada muutamaa ihmistä suostuteltua kuvattavaksi, mutta erittäin jyrkät kieltäytymiset päättivät yritykseni siihen. Muutenkin saamamme palvelu oli tasoltansa korkeintaan tyydyttävää. Toki asiat hoituivat kuten pitää, mutta kaikenlainen palvelualttius, ystävällisyys ja "lämminhenkisyys" loistavat poissaolollaan. En tiedä johtuuko se ns. nuoresta palvelukulttuurista. Vaikka toisaalta "venäläiset" ovat aina osanneet olla vieraanvaraisia. Nyt kuitenkin jäi hiema hampaankoloon..

Kuitenkin, matkailu avartaa. Ja aina reissaaminen ulko/ kotimaassa on mukavaa.
***
Nähty, koettu ja käyty.

Kuvasaldoa riikan reissulta. osa kolme: Näkökulmia Riikan paremmasta puolesta

2010-01-24T10:44:00.015+02:00

Kuvasarjan kolmas osa jatkaa näkökulmat sarjaa. Näkökulma on mieluista ja ennen kaikkea helppo tapa saada tuotua esille eri puolia asiasta. Kolmas näkökulma on riikan paremmat kasvot. Kuten ensimmäisessä näkökulma osuudessa kirjotin, kaikki ei ole sitä miltä julkisivussa näyttää. Tässä käsittelen sitä julkisivua, joka niin mielellään kaikille näytettäisiin. Ja sitä julkisivua joka peittää taaksensa ne ongelmat ja asiat, joita ei kukaan halua käsitellä ja myöntää olevan edes olemassa. Poissa silmistä, poissa mielestä.Kommunistiaika latviassa teki tuhoa samanlailla Riikassa, kuten myös niin monessa baltian kaupungissa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen osa väestöstä rikastui ja osa köyhtyi. Luokkaerot väestön välillä kasvavat ja se näkyy ristiriitana kaupunkikuvassa. Kuin kaksi eri ”ulottuvuutta” olisi yhdistyneet ja törmänneet vahingossa. Latvia kärsii muiden maiden ohella lamasta. Yrityksiä ajautuu konkurssiin päivittäin ja järjestäytynyt rikollisuus käärii oman osansa toisten ahdingosta.

Ensimmäinen ja toinen kuva, on otettuja samalta kadulta kuin ensimmäisen postaukseni kuvat.

Kolmas kuva on otettu Lido ravintolasta, jota voin suositella kaikille.

Maailman suurin hirsirakennus ja kulinaristin ”ideapark.”

Herrojen huvit. KHL ottelu Riikan Dynamon ( Dinamo Riga) vastaan Metallurg Magnitogorsk. Areena oli hieno ja nykyaikainen. Jääkiekon mm-kisojen 2006 varten rakennettu. Paikalle saapuessa ja lippuja ostaessa, oli lippuja tarjolla mustastapörssistä jos jonkinlaisesta paikasta ja mahdollisuuksia päästä käymään joukkueiden pukuhuoneissa yms..Rahalla saa ja hevosella pääsee. Kauppiaista pääsi eroon helpohkosti. Tervetuloa taskuvaras markkinoille. Poliisi / Miliisi valvoi kyllä ympäristöä, mutta eivät millään tavalla puuttuneet lippuja tyrkyttäviin kauppiaisiin. Ja valokuvaaminen on ehdottomasti kielletty areenalla. Lipun tarkastaja tienasi itselleen 1 latin, kun ” kuvauslupa” maksaa sen verran. En ole todellakaan jättämässä kameraani johonkin ” talteen” ottelun ajaksi. Joten, käsi taskuun ja kolikkoa lelupoliisille. Liput maksoivat hattuhyllylle 5 Latia, eli n. 7 euroa. Ei paha hinta ajankulusta ja tunnelman ”haistelusta”. Täytyy myöntää että pelaajat keskittyvät pelaamiseen, eivät jäähyilyyn. Koska koko ottelun aikana jäähyminuutteja annettiin 6.

Viimeisessä kuvassa on Riikan yksi kuuluisimmista nähtävyyksistä. Kolme veljestä. Kolme hemmetin vanhaa taloa. Jos jotakuta kiinnostaa asia niin KVG tai wikipediasta. Kuvasta tekee mielenkiintoiseksi se että saapuessamme paikalle, oli koko katu täynnä poliiseja, ja nappi korvassa olevia liipasinherkkiä karpaaseja autoissa. Panssaroitu murhasarjan mersu, Kanadan lippu keulassa. Koko katu suljettu liikenteeltä kun herra, narri ja delegaatio on vierailemassa talossa. Kuva nyt ei ole mitenkään erikoinen, mutta sen sisältämä informaatio sitäkin rikkaampi. Ruskean rakennuksen kulmassa oleva turvakamera, ei ole Riikassa harvinainen. Itse asiassa kaupunki on erittäin tarkasti valvottu ja tarkkailtu.

Vielä yksi näkökulma Riikasta tulossa. Sen jälkeen luvassa taas vuorostaan asiaa tauluista.

Kuvasaldoa riikan reissulta. osa kaksi: Näkökulmia neuvostoliiton malliin

2010-01-23T08:29:00.006+02:00

Stalinin hammas, kuten monet Latvian tiedeakatemian (Academy of Sciences) nykyistä pääpaikkaa kutsuvat on "kaunis" rakennus. Rakennus on 108 metriä korkea, minkä takia se oli myös valtakunnan ensimmäinen pilvenpiirtäjä. Rakennuksen "stalinilainen" arkitehtuuri muistuttaa monia vastaavia rakennuksia nykyisen Venäjän alueella, esimerkiksi Moskovan valtionyliopistoa (Moscow state university).

Rakennus rakennettiin toisen maailmansodan jälkeen vuosien 1953-56 välillä. Paikalliset ovat antaneet rakennukselle myös nimen "Stalinin syntymäpäiväkakku" koska sen ilmoitettiin olevan Neuvostoliiton talonpoikien ja työläisten lahja Latvian kansalle. Rakennus on koristeltu vasara-, sirppi- ja latvialaisilla kanssallisornamenteilla. Alunperin julkisivuun kaavailtiin myös valtavaa Stalinin muotokuvaa. Tästä kuitenkin luovuttiin, mitä monet Latvialaiset pitävät onnenpotkuna.

Pomoni kertoi hauskan tarinan näistä "Stalinin hampaista" joita on ripoteltuna ympäri vanhaa neuvostoliittoa. Puolassa, Varsovassa on myöskin samanlainen rakennus. Siihen liittyy sanonta / kysymys..Että mistä on kauneimmat näkymät Varsovaan? No onhan se ilmeistä, että se on kaupungin korkeimman talon huipulta. Mutta todellinen syy siihen ei ole korkeus, vain se,.Että stalinin hampaan huipulta, on ainoat näkymät josta kyseistä taloa ei voi nähdä :P

Kuvat on otettu kattoterassilta, 96metrin korkeudesta. Muutenkin jo mahdottoman kylmää ilmaa korosti, erittäin kova tuuli. "Huipulla tuulee"...

Kuvasaldoa riikan reissulta. osa yksi: Näkökulmia

2010-01-20T19:05:00.010+02:00

Latvian pääkaupunki, Riika. Vajaan 750 000 asukkaan kaupunki oli tammikuisen ”pikkujoulureissun” kohde. Kaupunki oli mukava sekoitus monenlaista arkkitehtuuria. Suomalainen kaavoitusinsinööri vetäisi varmasti kaupungissa herneen nenäänsä katsellessaan hallitsevaa maisemaa. Mukava sekoitus vanhaa, arkkitehtuurillisesti hienoa art nueve tyyliä, ränsistynyttä vanhaa neuvostoajan rakennusta ja modernia lasijulkisivua. Reissun aikana sää oli hemmetin kylmää, kuten koko Skandinaviassa taitaa tämä talvi olla, - 15´c ja merenrantakaupunkina tuuli toi oman purevuutensa mukavana lisänä kärvistellylle pihalla. Kuvia reissusta tarttui noin 350kpl. Niiden läpikäymisessä vierähti oma hetkisensä.

Kuten myös suomessa, alue jossa on suurlähetystöjä, on yleisestiottaen kovin arvokasta asuinseutua, jännää että ketään ei kiinnosta tälläisten rapistuvien talojen vaikutus asuinympäristöön ja sen arvoon.

Ensimmäinen päivitykseni, olkoon yksi näkökulmista, jota tuo kaupunki herättää katseliassa. Kaikki eivät ole aina sitä, miltä näyttävät. Tälläkin kadulla vierekkäin upeassa kunnossa oleva ja restauroitu italian suurlähetystö jonka edessä seisoo panssaroidut sikarisarjan mersut odottamassa. Ja viereinen talo on romahduspisteessä, eikä kenelläkään ole sitä tarkoituskaan kunnostaa tässä taloustilanteessa. Suljetun portin takana, on käyettyjä huumeruiskuja ja viinapulloja..

" Ken tästä ovesta käy, se kaiken toivon heittäköön ?" En ihan usko..

Tämä oli hauska yksityiskohta eräässä portissa. Ei ihan uusinta mallia oleva "kulunvalvonta" laitteisto. Mutta varmasti silloin joskus ollut toimiva ratkaisu.

Ruokakuvaus sisällöntuotantona

2010-01-16T12:06:00.010+02:00

Pieni blogipäivitys ennen latvian reissua. Aiheeksi valitsin ruokakuvauksen. Kutsutaan sitä sitten vaikka sisällöntuotantona. Kulinaristinen luonteeni ja koulutukseni ravintolakokiksi auttaa hieman ymmärtämään maailmaa ruoan ja siihen liittyvän asian ympärillä. Kuvaan puolisoni leivontablogiin hänen tekemät leivonnaiset ja muut tuotokset. Osalleni osuu myös tehtävä yleensä syödä kuvattavat tuotokset :)

Ruokia kuvatessa on tärkeää yrittää saada kuvattava tuote näyttämään mahdollisimman herkulliselta. Tärkeää on myös yrittää säilyttää kuvattavan kohteen sisältämä informaatio tarpeeksi hyvin niille ketä kuvia tulee katsomaan. Eli tällä tarkoitetaan koristeita, muotoiluja, rakennetta yms. asioita mitkä merkitsevät kyseisille "asiantuntijoille" enemmän. Esillepano on myös suuressa osassa, aina kun puhutaan ruoasta. "Jos se näyttää hyvältä, se maistuu hyvältä" On joku viisas mies sanonut joskus.

Tykkään käyttää luonnonvaloa apuna kuvatessa. Kuten muulloinkin sisätiloissa kuvatessa, yritän vältellä "keltaisen" valon käyttämistä ja salamaa.

Loppuun vielä pari talvista kuvaa. Ensimmäinen kuva on muuntamosta ;) Tuusulan rantatieltä taistelukoulun luota. En tiedä kuuluuko muuntamo sotilasalueeseen / saako siellä kuvata?
Kuvaa on tarkoituksella käsitelty ja värejä hieman poltettu.

Viimeinen kuva on lähikuvaa jäätyneestä oksasta ja jääkiteistä. Kuvan otin salamaa käyttäen, jotta sain erotettua kiteet hyvin toisistaan. Salamaa käyttäessä tausta myös "poistui" ja näin ollen sain kuvasta juuri haluamani näköisen.

Loppuun pientä pohdiskelua tulevasta matkasta. Riika on kaupunkina hieman ristiriitainen. Se sisältää hienoa arkkitehtuuria mutta toisaalta siellä on vielä vahvasti näkyvillä neuvostoaikainen tyyli. Kuvia tulee varmasti napsittua hieman kaikkialta, tietenkin pakolliset turistinähtävyydet ja muut tulee kuvattua, mutta voisin yrittää saada muutaman onnistuneen kuvan "paikallisesta" elämästä ja väestöstä. Ennusteen mukaan perillä on odotettavissa aurinkoista mutta kylmää ilmaa. Samalla reissulla myös tulee katsottua optiikan hintoja verrattuna suomeen, jos sieltä jotain tarttuisi mukaan.

Seuraava blogipäivitys odotettavissa ensi viikon puolella, tuhti annos kuvasaastetta.

JA TAAS PITÄISI YRITTÄÄ SAADA OTETTUA HENKILÖKUVIA..NIITÄ TULEE OTETTUA AIVAN LIIAN VÄHÄN..

Muuntamofetissi ja muutama kuva pakkasen keskeltä

2010-01-08T11:45:00.006+02:00

Tämä postaus alkaa jo hieman sisäpiirivitsiksi kääntyneen "muuntamofetissin" käsittelyllä. Viettäessäni vapaapäivää ulos vilkaistessa oli pitkästä aikaa todella kirkas ja kaunis ilma. Se myös näin sydäntalvella tarkoittaa sitä, että pakkaslukemat lähentelevät -20´C. Lähdin käymään tuossa tuusulanjärven eteläpäädyssä ottamassa muutamat kuvat. Ja reissun loppupuolella bongasin tämän vanhan sähkömuuntamon vedenottolaitoksen luota. Tämä mainitsemani muuntomofetissi, tai siis oikeasti vain epätoivoinen metsästys mahdolliselle asunnolle, siis ajatukselle siitä että rakentaisi / remontoisi jonkun vanhan muuntamon / sähkönjakolaitoksen tai muun vanhan teollisrakennuksen, nk. loft meiningillä. Näin ollen siis jokainen ränsistynyt ja vähemmän ränsistynyt tiilirakennus joka ei ole käytössä, herättää heti miljoonia ideoita ja visioita. No kuvaamani muuntamo oli aitojen ja porttien sisäpuolella. Otin muutaman eri kuvan siitä niin että ristikko ei näy sekä niin että se kuvan osoittamasti on esillä. Jälkimmäinen oli mielestäni huomattavasti parempi, koska se luo kivan kehyksen muuntamolle ja ohjaa katseen siihen. Tai ainakin näin luulisin.

"Virtaava vesi ei jäädy" on kuulema vanha sanonta. Virtaavan veden jäätyminen ei nyt ollut tässä tapauksessa kovinkaan kaukana. Tai lähinnä efekti johtui siitä että puuroutunut lumi oli tehnyt padon eteen. Tuusulan järven vesi on niin mustaa että ehkä siitä tulikin tälläisenä jopa parempi. Kuvaajallakaan ei ollut helppoa seistä kaiteen ja valotolpan välissä, vilkkaasti liikennöidyn tien varrella.

Viimeinen kuva on otettu tuusulan vanhan kirkon vieressä sijaitsevan ladon seinästä. Kaikki kosteus on jäätynyt pieniksi hiukkasiksi seinään. Ihanteellisen kauniit kuvauskelit, mutta ei vaan meinaa tarjeta pihalla kovinkaan kauaa. Ja ekologisesti ajatellen, ei ole kovinkaan hienoa ottaa "luontokuvia" kun auto seisoo takana tyhjäkäynnillä.

Uusi vuosi, uudet kujeet..

2010-01-02T13:28:00.010+02:00

Joulukuun blogipäivitysten määrä oli yksi. Hieman pitäisi siis aktivoitua. No tammikuu aloitetaan sitten heti kuun alussa ja tuotetaan sisältöä minkä kerkiää. Vuoden loppu oli kuten edellisessä postauksessa kerrottu, oli äärettömän kiireinen.

Reissut ympäri suomea oli harvassa ja työpäivät luvattoman pitkiä. Kun menee töihin silloin kun muut vielä nukkuu, ja tulee töistä kun muut jo nukkuu, ei jää aikaa valokuvaamiseen. Joulun ajan vapaat ja uusivuosi oli piristävä poikkeus arjessa. Sää ei ole ollut myöskään ihan kuvaajan puolella joka hetki. Jos on kaunis ja aurinkoinen ilma, on pakkasta ollut lähemmäs - 20´C ja kun on vähemmän pakkasta, sataa lunta kuin esteristä.
Tapaninpäivänä lähdimme kaverini kanssa "ähkyä" pakoon ja hieman kokeilemaan mitä kennolle tarttuu lentokentällä. Pakkasta oli reippaat -18´C ja tuulta valehtelematta 20ms. Yleensä en pidä "epätarkoista" kuvista, mutta jostain syystä pidän yllä olevasta kuvasta. Kauhakuormaaja teki lumitöitä ja kuvaa ottaessa se liikkui eteenpäin. Ajattelin lisätä kuvaan liikkeen tuntua työntämällä kameraa eteenpäin kuvaa ottaessa, jotta siihen tulisi "syvyyttä ja liikkeen tuntua " enemmän, kuin pelkästään kuormurin epätarkkuus. Halusin myös jättää kuvan oikeaan alalaitaan pienen osan kaidetta, jotta se kehystäisi huomion työkoneeseen. Mielenkiintoista arkkitehtuuria, jossa yhdistyy lasi ja metalli. Kuva lentokentältä.Seuraava kerta kun kamera tuli kaivettua esiin oli uusivuosi. Lähinnä ihan pelkkää räpsimistä ja leikkimistä, mutta muutama kiva kuva sieltäkin tuli. Uusi vuosi meni tampereella ystävien luona. Tarkoitus oli napsia kuvia ilotulituksista, mutta keskustan alueella niitä ei saanut paukutella, joten jäi raketit kuvaamatta. Vaikka kuvauspaikka olikin harvinaista herkkua upealla näkymällä. Harvinaisella herkulla en tarkoita kuvauspaikan pientä 1 m2 aukkoa johon kaksi isoa miestä änkeää samaan aikaan :) vaan sen sijaintia, tampereen kattojen yllä.

Löysin vian joka on vaivannut ottamiani mustavalkoisia kuvia. Tai siis niiden puuroutumista. Olen käyttänyt PSP 10 , joka vistalla muuttuukin 16bittiseksi, kun xp:eellä se pysyi 32bittisenä. No ei muuta kuin nenä pois strutsin perseestä ja mustavalkokuvien käsittely Gimpille. Ja johan melkein alkaa miellyttämään omaa silmää. Vaikka kyllä picasan ja Fb:een kuvanpakkaus tekee niin pahasti hallaa kuville, mutta onneksi siitä nyt jotain selvää saa. Mielessä on kyllä käynyt ihan oman sivuston pystyyn pistäminen flash gallerialla, mutta tällähetkellä kiireet ja laiskuus pitää minut vielä blogin muodossa.
Riikan reissu alkaa kovaa vauhtia lähestymään ja sieltä on sitten odotettavissa reipasta 300 - 500 kuvaa, joista mahdollisesti muutama onnistunut kuva eksyy myös blogiin, parin postauksen merkeissä.***
Ja ilokseni sain taas "tilauksen" uudesta taulusta..siitä lisää sitten kun se on valmis...Kiitos kaikille blogin lukijoille ja blogissa vierailleille, tai fb:eessä seuranneille vuodesta 2009 ja uusi vuosi, uudet kujeet..2010.

Abstraktia ja modernia taidetta by Juuso K Osa. 2

2009-12-14T22:03:00.014+02:00

Valokuvaaminen on kärsinyt hieman työkiireistä ja äärettömän huonoista ilmoista. Hieman on tullut leikittyä kalansilmällä mutta sen suurempi kuvailu on ollut hiljaisempaa.

Innostuin taas maalailemaan tauluja. Reunukset ja pohjat olivat jo muutamiin valmiina edellisen kerran jäljiltä. Nyt työn alla oli myös ensimmäinen ”mittatilaustyö”.

Taulun suunnittelun aloitin tilan mitoista. Portaikko (kohde johon taulu tuli.) tila on kapea mutta korkea. Liian iso taulu tekisi tilasta liian ahtaan tuntuisen, ja taas liian pieni taulu näyttäisi suoraan sanottuna typerältä, ja kohteeseen kuulumattomalta. Päädyin tekemään kaksi suorakaiteen muotoista taulua, jotka ovat ikään kuin samaa taulua, jossa kuviot jatkuvat taulusta toiseen, vaikka ovatkin erillään. Taulujen seinälle ripustaminen liki 4 metriin (ei tasaisella) alustalla tikkaiden kanssa, onkin sitten toinen tarina. Mutta hyvin se kuitenkin onnistui. Taulujen mitat ovat K 1900 L 500 . Taulut tuli myös ripustaa tarpeeksi ylös käsijohteesta, jotta ne ovat "turvassa" normaalilta elämiseltä ja rappusissa liikkumiselta.

Värimaailma oli sama mikä edellisissä tauluissa. Mustaa, valkoista ja punaista. Vahvaa kontrastia vahvoilla väreillä. Maalatessa mustaa ja punaista, käytin Tikkurilan Miranol maaleja jotka kuivuu äärettömän nopeasti ja kuivuessaan jättävät kiiltävän pinnan. Tähän asti olen käyttänyt perusvalkoista puumaalia valkoisissa osissa, mutta samapa sekin on seuraavissa tauluissa vaihtaa Miranoliksi, mutta sävynä matta. Omasta mielestäni uusimmat taulut ovat fiilikseltään ehkä hieman agressiiviset ja synkät. Vaihtelun vuoksi ajattelin seuraavat taulut maalata hieman eri tyylisiksi.

Värisävyt on helppo valita mielensä mukaiseksi vaikka esim. Tikkurilan kaunis koti värilastuilla tai sitten käyttämällä hyväksi entuudestaan hyväksi todettuja ja toimivia väriyhdistelmiä. Ja kaikki maalithan on sävytettävissä haluttuun väriin mitkä löytyy RAL:in värikartasta. Alla hyvänä esimerkkinä silmää miellyttävä yhdistelmä Abarthin logossa. Punainen väri, legendaarinen Nova Rosso Corsa, ferrarin punainen. (Ja kyllä, se saa olla myös fiateissa, koska fiat omistaa ferrarin), keltainen, Giallo modena, ja musta.
Idea väreistä voi löytyä mistä tahansa. Vilkuilemalla ympäristöä, esineitä ja asioita, saattaa löytyä silmää miellyttävä väriyhdistelmä jonka haluaa toteuttaa taulussa. Toki sisustuksellisesti taas on suotavaa että valittaisiin myös siihen sopivia värejä. Yleisesti käytettyjä väriyhdistelmiä löytyy alla olevasta kuvasta.

Pikkuhiljaa opiskellen ja tekniikoita testaillen ja visioita mietiskellen on hyvä jatkaa seuraaviin tauluihin.

Tauluja katselleet henkilöt ovat kertoneet nähneensä yksityiskohdissa selviä kuviota, mutta tosiasiassa kyseessä on sama reaktio kuin Rorschachin musteläiskätestissä joka on puhekielinen nimi kliinisen psykologian projektiiviselle tutkimusmenetelmälle. Siinä tutkittavalle näytetään kymmenen kuvataulua, joissa on lähes symmetrisiä mustia, harmaan sävyisiä sekä värillisiä kuvioita. Haastateltavaa pyydetään kertomaan, mitä hän niissä näkee tai mitä ne hänestä muistuttavat. Haastateltavaa ei pyydetä kertomaan, mitä hänelle tauluista tulee mieleen. Rorschach-testi ei ole assosiaatiotesti, eikä sillä tutkita henkilön luovuutta. Testin käyttäjät käyttävät menetelmää persoonallisuuden tutkimuksen välineenä, usein yhdessä muiden tutkimusmenetelmien kanssa. Testin sanotaan antavan laajimmillaan kuvan persoonallisuuden piirteistä, muun muassa ajatusmalleista, emootioista, hallintakeinoista ja reagointityyleistä, kontrollikapasiteetista ja stressinsietokyvystä, minäkäsityksestä ja vuorovaikutussuhteista sekä informaation prosessoinnista ylipäätänsä.

Ja toki olisi hieno sanoa että tässä taulussa olen yrittänyt tuoda esiin sitä tunnetta ja tuskaa / iloa tai jotain muuta..jotain hienoa fiilistelyä. Mutta tällä hetkellä yritän vain saada tauluista mahdollisimman "hyvän näköisiä" ja silmää miellyttäviä. Ehkä sitten joskus kun alkoholisoidun, tai siis taiteellisoidun lisää, olen sillä asteelle taiteen tekemisessä että voin tutkailla tekemisiäni suhteellisesti paljon syvemmältä kuin tällähetkellä :P Olen itsekriittinen ihminen, ja siitä on vaikea päästä irti, mutta positiivinen palaute saa ehkä uskomaan siihen mitä muut sanoo...

Joukkuevoimistelu

2009-11-29T11:27:00.012+02:00

Yllättävän vaikea kuvaustehtävä. Joukkuevoimistelijoiden kuvaaminen kenraaliharjoituksissa. Yksittäisen urheilusuorituksen kuvaaminen ei sinänsä ole niin haastavaa, kun ns. muuttujia on vähän. Mutta kun samaan kuvan tulisi saada 5 – 10 henkilö, samassa suorituksen vaiheessa, on muuttujia paljon. Toki se mitä kyseisestä lajista tiedän, pyrkivät joukkueet suorituksissa yhdenaikaisuuteen. Kuvaajan liian aikainen tai myöhäinen laukaisimen painallus tai suorituksessa myöhästyvä urheilija, voivat ”pilata” loistavan kuvan. No hyvää harjoitusta sekä kuvaajalle sekä voimistelijoille. Sama ohjelma vedettiin kolme kertaa läpi, jolloin myös kuvaaja oppi ennakoimaan / tajuamaan kohdat mistä kannattaa kuva ottaa.

Yritin rajata kuvien ottamisen esityksen mielenkiintoisiin kohtiin. Paikallaan tapahtuvat ”ojennukset” yms. (jos käytän aivan vääriä termejä, voi minua sivistää lisää) hypyt ja alku ja loppuasennot. Tästä huolimatta 30 minuutissa tuli 500 kuvaa otettua, vaikka vähän yritti säästellä. Taas voin todeta, että 10 % sääntö tepsii yhä. En siis ole kehittynyt kuvaajan eteenpäin.. No 500 kuvan joukosta löytyi 50 kpl kuvia, joihin itse on tyytyväinen. Kuvat menevät sekä joukkueiden käyttöön sekä voimistelijoiden vanhemmille muistoille. Jos he julkaisevat kuvia eteenpäin, niin pyydän taas skannattavaksi kyseisin julkaisun, niin saanpa ”media” osioon yhden kuvan lisää.

Kuvat on laitettu blogiin mustavalkoisina, ihan vaan vaihtelun ja kontrastin vuoksi. Lopulliset kuvat kuitenkin toimitettiin tilaajalle värillisinä.

Ihmisen paras ystävä

2009-11-23T19:41:00.007+02:00

Reissu viime sunnuntaina tuotti myös pienen kuvakollaasin hauvelistani. Reissu oli kaikin puolin onnistunut. Ihan semi hyviä luontokuvia tuli saatua ja sitten se että koko perhe sai nauttia yhteisestä ajasta ja luonnosta. Erityisesti ilon irti reissusta otti perheen kuopus, Niki
( Nikita).

Melkein tunnin juoksemisen jälkeen, oli pikkukoira sen verran väsynyt, että malttoi pysähtyä hetkeksi istumaan. Nouseva aurinko valaisi mukavasti, ja otin muutamat kuvat.

Jonkun mielestä roikkuva kieli ei voi olla hyvä juttu koirakuvassa. Mutta mitäs jos se koira on sellainen. Mitäs jos kuvassa on yritetty vangita juuri se hetki ja tunnelma? Kai jokainen huomaa sen että koira on litimärkä, ei kammattu ja föönätty pikku buudeli. No tuli sentään muutama kuva ilman kieltä, niin näytetään kuinka sievältä pikkukoira näyttää. Ja kuvat on tällä kertaa toteutettu ilman makkaraa tai herkkupaloja.

Eläinkuvissa on mielestäni tärkeää yrittää tuoda esille kuvattavan ominaisuuksia ja luonnetta. Toki varmasti oma maailmansa on näyttelykoirien kuvaaminen ja niiden ominaisuuksien korostaminen. Niistä en tiedä mitään joten en puutu siihen, kukin tyylillään. Eläinten kuvaaminen kulkee hyvin pitkälti samaa rataa kuin pienten lasten kuvaaminen. Yleisesti ottaen on vaikeaa saada pidettyä kuvattavaa paikallaan, saati sitten kohdistettua katsetta ja saatua samaan kuvaan vielä ilme. Toki koiraa voi komentaa mutta helposti sen voi myös aistia kuvasta, että koira näyttää alistetulta tai houkutella namupaloilla, mutta siitä seuraa tämä nk. kerjäävä ilme. Paras tapa siis on kuvata koiraa, sille ominaisessa ja tutusta ympäristössä. Koiran kuvaaminen liikkeessä on kanssa omaa taitoa vaativa osa alue. Sitä olisi tarkoitus harjoitella kun lumi ja talvi saapuvat eteläsuomeen, yhden tai kahden siperianhuskyn avustamana.

Seuraavaksi voisi kuvata jonkun henkilökuvauksen…valitsemani ”malli” kuulee asiasta lähiaikoina..

Sarvikallion virkistysalue, Tuusula

2009-11-22T12:15:00.007+02:00

Muutamassa edellisessä jutussa olen manaillut keskiuudenmaan mielenkiinnotonta maastoa, josta ei löydy mitään kuvattavaa. No vierailu googlessa auttoi taas. Tuusulanjärveltä löytyy sarvikallion jylhät maisemat, järven kapeimmassa kohdassa ns. siltä väärältä puolelta tuusulanjärveä. Sunnuntai aamusta oli pilvetön pakkaskeli ja aurinko oli nousemassa. Kuvausvehkeet selkään, perhe autoon ja peilikirkkaalla jääkelillä liukastellen kohti lassilan asuinaluetta. Perille päästyä edessä oli parin kilometrin kävelyreissu ja sen jälkeen pääsi ihastelemaan upeita maisemia.

Tuli kovin keväisiä kuvia, näin marraskuussa? Pirun liukasta tuolla kallioilla oli, täytyi katsella hieman askeltensa paikkaa, ettei matka pääty ns. vanhanaikaiseen, ja löydä itseään tuusulanjärven pohjasta. Aamukosteus ja pieni kuura on petollisen kaunis yhdistelmä.

Jos sattuisi voittamaan lotossa, niin...voisihan tuon maapläntin ostaa itselleen ja rakentaa jonkun kivan pikku mökin tuohon kallion päälle. Lottovoittoa odotellessa siis..

Koirien kanssa mukava maasto käydä pikku kävelyllä, alue suljettu porteilla joten autoja ei tarvitse olla kokoaikaa väistelemässä.

Jos jotakuta kiinnostaa niin Uudenmaan virkistysalueyhdistykseltä löytyy karttaa ja tietoa paikasta.

Pakettia jenkeistä

2009-11-18T18:58:00.008+02:00

Edellinen postaus oli odottavissa tunnelmissa. Ja mitäs löytyikään tänään kotiintullessa postiluukusta. Ilmoitus paketin noudettavuudesta postikonttorista. Ei muuta kuin hakemaan pakettia ja katsomaan mitä tuli. Eikä tehty edes monopol peli efektiä, mene suoraan tulliin kulkematta lähtöruudun kautta..:)En tiedä kiinnostaako ketään kuulla tätä tarinaa tai selvitystä tästä, mutta pakko kenenkään ei ole tätä lukea, joten omalla vastuulla. No, siellähän oli paketti amerikan yhdysvalloista. Tilaus tuotteesta tapahtui 10.11.2009 ja tuote suomessa 18.11.2009. Yllättävän nopeasti, tai lähinnä juuri siihen aikaan minkä he lupasivat, mutta sitä hieman kerkesin epäillä ja olisin tyytynyt siihen kolmeen viikkoonkin. Mutta paketti täällä ja ei muuta kuin aukomaan sitä. Tuote oli pakattu hyvin "juustonaksujen" sisälle. Paketti ei ollut kärsinyt minkäänlaisia vaurioita ja sisältö ehjä.Pakkaus sisälsi kaksi soviterengasta eri objektiiveille, keinonahkainen suojapussi ja linssi kahdella suojalla. Ja ei muuta kuin 52mm soviterengas kiinni ja linssiä objektiivin kärkeen. Linssi painaa yllättävän "paljon" mutta kyllä AF sitä jaksoi pyörittää sitä nokallansa ihan hyvin. No joka tapauksessa kuten jo ennenkin on tullut mainittua, en ole harras AF käyttäjä niin ei tuo tarkennusmoottori tule jokatapauksessa pahasti kulumaan kun muutenkin vähällä käytöllä. Muutama testikuva ja voin todeta että on koko rahan arvoinen. Ja kun on uusi lelu, saavat siitä kärisä niin perheenjäsenet ja lemmikkieläimet. Onneksi jälkimmäiset eivät osaa kieltäytyä ja ovat aina houkuteltavissa makkaranpalasella kuvattavaksi. Mallikuvissa olen tarkoituksella halunnut tuoda linssin vinjetoinnin ja mustan tynnyriefektin esille. Ääriasennossa ne saa näkyville mutta jos ne häiritsee, pienellä tarkennuksella saa säädettyä "vääristymää" kätevästi mielensä mukaan. Ja mielestäni kerrassaan hauskoja kuvia. Juuri sitä mitä haettiin. Lämpimästi voin suositella Ketnoria kaikille, omalla kohtaa se toimi kuin junan vessa ja sain hyvää palvelua.

Luomisen tuskaa

2009-11-17T21:35:00.004+02:00

Hieman välillä tuntuu fiiliksenä otisikon mukainen ”luomisen tuska”. Mieli tekisi käydä kuvaamassa jotain tai jotakuta, mutta päässä pyörii tyhjää ja ideoita ei näy mailla eikä halmeilla. Olen jo oppinut sen että väkisin ei mitään synny, ei edes tekemällä.

Toki tuttu asuinympäristö luo ei niin pienimuotoisen inflaation ideoille, kun ei osaa katsoa ympäristö enää silläsilmällä. Sama efekti on mielestäni havaittavissa seuraavassa esim. lomamatkassa. Pari – kolme ensimmäistä päivää tulee kuvia paukuteltua menemään urakalla, ja sen jälkeen ”into” uutta ympäristöä kohtaan laskee ja tulee keskityttyä johonkin muuhun.

Keskiuusimaa muutenkin tarjoaa varsin vähän kiinnostavia kohteita / paikkoja jossa tekisi mieli kuvata. Täältä puuttu mielenkiintoiset teollisuusrakennukset, autiotalot, modernit lasitalot yms. Tästä syystä olen kantanut työmatkoillani kameraa mukana, mielestäni hyvin tuloksin. Vielä noin 1,5 viikkoa (Lue 3 viikkoa) hiljaiseloa, kunnes uusi linssi saapuu..Olisiko samassa paketissa pieni pussillinen motivaatiota :)? Jos joku keksii tai tietää mukavia kuvauskohteita, saa mielellään antaa vinkkiä. Kesällä olisi tarkoitus käydä Pohjan kunnassa,Fiskarssin ruukin kylää kuvaamassa.

Sain kuvauskeikan ystävältäni. Menköön se nyt sitten kategoriassa tuotekuvaukset.Samat kuvat menevät hänen yrityksensä käyttöön sekä tuoteluetteloon, esitteisiin ja internet sivuille. Jälkimmäisenä mainittu lankesi myös minun osalleni, sitä siis kasaamaan,tuottamaan sisältöä ja kuvia.

Varustelukierre

2009-11-11T20:42:00.004+02:00

Tuppaa käymään kameroiden kanssa samanlailla kun autoissa aina, kun ostaa kunnon vanteet, pitäisi niihin saada kunnon renkaat. Kunnon renkaat vaativat alustasarjan ja jarrut.. jne jne.

Haaveilin Samyang 8mm f/3.5 kalansilmäobjektiivista, mutta…Aina on jokin mutta. Af ei kyseisessä objektiivissä toimi nikonin d sarjan kanssa. No se ei sinänsä haittaakaan, kun hyvin harvoin kuvaan AF:ällä. Mutta pientä päänvaivaa aiheutti se että kyseinen objektiivi ei tue valonmittausta, niin menee turhan kovaksi säätämiseksi oikean valotuksen hakemiseksi, ja histogrammien tulkinnaksi. Ja silti 300 e siitä lystistä että saa kalansilmän joka ei toimikaan kunnolla. Ja seuraava löytyisi tamronilta tai nikkorilta, hintaan 650 – 900 e. Rajallinen on persaukisen budjetti, joten unohdetaan ne kalliimmat objektiivit. Ja kun kuvaa ns. Halvalla rungolla, en aijo siihen ostaa kolme kertaa rungon hintaista objektiivia.

Mutta mikä neuvoksi. Kalansilmällä on kiva leikkiä ja sillä saa hauskoja kuvia. No, surfailu Internetin ihmeellisessä maailmassa toi vaihtoehdon myös rajallisella budjetilla liikkeellä olevalle harrastelijalle. Ketnorilta löytyi rapakon takaa varsin hauska ja edullinen vaihtoehto. 0.42x Fisheye Wide angle lens. Hinta suomeen postitettuna on noin 33 euroa. Kun suomessa ei monesta paikkaa ole edes myynnissä kyseistä vaihtoehtoa, ja ne mitä löysin, alkoivat olla 100 e luokkaa. Eipä siis paljon mietintää, vaan paypal:in kautta maksu menemään ja hetki maksun jälkeen, tulee ystävällinen sähköpostiviesti Ketnorilta, jossa ilmoittavat että juuri pistävät paketin postiin, ja odotettavissa on sen saapuvan suomeen 5 – 16 päivän sisällä. Aina vähän mietityttää että tuleeko sieltä mitään vai ei, onko homma kusetusta tai muuta. Mutta sen verta pieni summa, niin olkoon se sitten vaikka opetuksena minulle, jos sieltä ei mitään tulekaan.

No, ei tietenkään linssi ole objektiivin luokkaa, se on sanomattakin selvää, mutta mielestäni se että periaatteessa säästää 250 e siinä että saa yhtä hauskoja kuvia, on tuote hintansa väärti. Odottaisin hinta laatusuhteen olevan siis kunnossa. Ystäviltäni sain myös lahjaksi Rajalalle lahjakortin, ja kun pääsisi Helsinkiin liikkumaan, niin sitten sinne siis :)

Viimeisenä on kuva joka on otettu 0.42x : llä ( toki tämä on ketnorin joku promokuva, mutta silti ihan asialliselta näyttää jälki)

Nyt vaan sitten odottelemaan koska postista tulee pakettia, tai tullista ilmoitusta ;)

Talvi tulee..

2009-11-10T21:47:00.009+02:00

Taas, niinkuin moni muukin postaukseni, alkaa tämä samalla vanhalla postaustekstillä. Kerran työmatkallani........Niin, taas kamera mukana, ja tälläkertaa loviisassa käymässä. Lumimyrsky painoi päälle ja lunta tuiskutti niin pirusti. Mutta kun löytää sopivan kuvauskohteen, pipo syvälle päähän ja kaulukset ylös, ja lumimyrskyä uhmaten kuvia ottamaan. Pakko paukuttaa näitä lumikuvia niin kauan kuin siitä jaksaa innostua. En usko että on hirveästi intoa helmikuun pakkasilla - 25´c ottaa kuvia ilman hanskoja, vaikka talvella kivoja kuvia saakin.
Tarkkasilmäiset katsojat voivat huomata toisessa kuvassa, oikeassa ylälaidassa siluetin eräästä loviisasta toimivasta tehtaasta..hmm..mikäköhän se mahtaa olla. Pienenä vihjeenä kuvieni numerointi. Loviisa 1 ja Loviisa 2.
Kuvissa on tarkoituksen mukaisesti lisättynä hieman soft:ia ympärille, jotta sain esille sen "utuisen ja usvaisen, unenomaisen tunnelman, joka kuvaushetkellä, hiljaisessa saaressa vallitsi. Myös oli mukavaa saada kuviin vielä sula vesi, koska sen jäädyttyä, katoaa kuvista tarina sen sisältä, ja ei saa kohteita erotettua toisistaan.

Kuvauskohteita ja muuta höpinää

2009-11-03T22:26:00.012+02:00

Tuli työhommissa ajeltua eteläsuomessa ja bongasin mielenkiintoisen mestan. Moottoritien alapuolella kulkeva tie ja korkeuseroa mukavasti. Tuonne kun saisi jonkun näppärän auton kuvattavaksi, tai miksipä ei henkilökuvausta. Jokatapauksessa arkinen mesta, jota ei usein tule katsottua "silläsilmällä". Outo tapaus muuten ylläotettu kuva. Kuvankäsittelyohjelmissa kuva oli tässä asennossa ja sitten picasaan ladatessa kuva oli koko ajan sivuttain. Sama juttu myö alkuperäisessä kuvassa, eli jotkut parametrit menneet vituiksi :( No, kuva itsenään ei ole niin ultra hieno, niin ei muuta kuin PrintScreeniä kehiin ja kuvaa näkyviin.

Lähden perjantaina Jyväskylä / Mikkeli akselille työreissuun. Kamera tietenkin mukaan ja katsotaan tarttuuko matkalta mitään, muuta kuin auton mittariin 750km. Tammikuussa firman pikkujoulut Riikassa, joten sieltäkin odotettavissa reippaat 300 kuvaa.

Blogin kävijämäärä ylitti 750 henkilöä, ja seuraava rajapyykki onkin se 1000. Katsotaan kauanko siihen menee. Toki facebookissa kuviani katsoo muutama henkilö, jota kävijälaskuri ei kirjaa, elleivät he klikkaa kuvia isommiksi. Mutta jokatapauksessa enemmän kun osasin odottaa.
Myös mäntsälästä löytyi mielenkiintoinen paikka kuvata. Omaa kuvaa en mestasta vielä ottanut, mutta kaivoin netistä tähän nyt jonkun ottaman kuvan. Hirvihaaran tulitikkutehdas, rakennus hylätty 30 vuotta sitten. Siellä olisi tarkoitus kuvata yhdet potrettikuvaukset.

Industrial meet urban VOL.3

2009-10-26T19:46:00.008+02:00

Tänne nyt sitten loput kuvat järvenpään kuvausreissun saldosta, päivityksen muodossa.

Tänään sitten postissa saapui tilaukseni dörrin flash - diffusiorista, täytyy kokeilla sitä seuraavassa potrettikuvauksessa, köyhänmiehen rinkula salama..

Industrial meet urban VOL.2

2009-10-25T11:44:00.006+02:00

Otsikon mukaisesti, kuvailin taas lempikohteita. Vanhoja teollisuuteen liittyviä asioita. Tuleeko Industrialista heti urbania kun joku paviaani käy vetämässä siihen kraffitit. Ehkä niin, mutta eipä tälläisiä kuvauskohteita taida löytyä ilmankaan. Kuvauspaikka on Järvenpään vanha mylly. Ajattelin ikuistaa kohteen, ennenkuin suunniteltu korjaus ja muutosprojekti jossainvaiheessa alkaa.Äkkiseltään kuvia ottaessa voisi luulla olevansa jossain muualla kuin uudellamaalla, joka mielestäni tarjoaa hyvin vähän mitään mielenkiintoista kuvattavaa :( Mutta eipä tämäntyyppisiä kuvauskohteita taida tältä alueelta löytyä enempää.

Kuvia tuli napsittua mukavan paljon, ja sieltä tarttuikin vielä yhteen postaukseen tarpeeksi tavaraa, mutta lisäilen niitä myöhemmin.

Myös tämä mielenkiintoinen ympäristö, sopisi mainiosti potrettikuvaukseen. Voisi hakea jotain parkour meininkiä. Se tietänee sitten kuvattavalle lenkkarit jalkaan, hyppimistä mitä oudoimmista kohdista ja kuvaajalle makaamista mitä mukavimmissa paikoissa ja asennoissa.

Ajattelin laitella myös hankintalistalle Samyang 8mm f/3.5 Aspherical IF MC Fish-eyen jolla pääsisi sitten taas kivasti leikkimään.

Havainnekuva kunnostetusta myllystä asuintaloksi. Kuva NCC.

Toteutuneeko projekti, sitä ei taida kukaan vielä tietää?

Abstraktia ja modernia "taidetta"

2009-10-20T20:48:00.007+03:00

( Pohjat tehtynä valmiiksi pieniin tauluihin)

En ajatellut sekoittaa blogiin mitään muuta kuin pelkkää valokuvaus juttua. No siinä tapauksessa huijaan itseäni ja sanon että tulipahan nämäkin sitten kuvattua. Jonkinlainen "tuottamisen" vimma, tai tahto tehdä jotain, antoi idean ruveta maalaamaan tauluja.

Ihastuin Osnat Tzadok:in maalauksiin. Modernia ja abstraktia taidetta. Tarkoitukseni ei ole apinoida, kopioida tai matkia häntä. Koska kyllä joku on jo jokaisen idean toteuttanut ennen minua, mitä tahansa sitä keksisikään toteuttaa.

(Iso taulu kuivumassa, pohja valmiina)

Suunnittelin päässäni muutamat visiot miltä taulut tulisivat näyttämään. Kuten muutkin projektit, tämän tyylinen taulu, vaatii monta eri työvaihetta, aikaa ja kärsivällisyyttä. Samalla näitä tauluja tehdessä tuli tehtyä jo valmiiksi reunukset ja pohjustukset kolmeen lisätauluun.

Julkaisin kuvat facebook sivuillani ja odotin muutamaa kommenttia etc. Mutta ihan yllätykseksi ystäväni otti taulut innoissaan vastaan ja alustavat "tilaukset" jo tehty.

(Tässä kuvassa pienet taulut valmiina, tällä hetkellä kodittomina, vailla omaa paikkaansa)

Joten ajattelin että mikäs siinä olisi näitä väsätessä. Jos sukunimi olisi Tzadok, Palmu , Nelimarkka tai joku muu, niin taulustahan voisi pyytää vaikka 1500 e kpl. Mutta kun ei ole, niin jos joku haluaa tauluja itselleen, niin pystyn niitä tekemään, mittojen ja toiveiden mukaan. Ihan ilmaiseksi ei persaukinen voi näitä tehdä, mutta en kovaa hintaakaa voi pyytää.

Eli materiaalikustannukset lähinnä maaleille ja alustalle, ja minimaalinen osuus "taiteilijalle".

Iso taulu paikallaan, siinä missä se kuulu olla ja mitä varten se tehtiin :)

Työreissua Turkuun

2009-10-07T20:09:00.006+03:00

Työn puolesta tulee reissattua suomea ristiin rastiin. Viime viikolla imatralla ja nyt heti alkuviikosta turun saaristoon. Hieno paikka kuvata. Mutta suomen turku näytti todelliset kasvonsa ja vettä satoi kaatamalla ja tuulta oli vähintään 300ms. Auton ikkunasta tuli sitten räpsittyä muutama kuva, kun en sateeseen viittinyt kameraa viedä kastumaan. Yksi "melkein" peurakolari, jonka toisista osapuolista kerkesin ottaa myös kuvan. Yksi kuva on naantalin tulvivasta satamasta ja yksi karhuvuoren tunnelista.

Peura 45kh vs Peugeot Boxer 2500kg 0 -2 Ei osunut.

Tämähän on se turvallinen tapa kuvata. Varmaan puhuin vielä samaan aikaan puhelimessa, kolmiolääkekuuri päällä ja kuvaa ottamassa ajaessa tunnelissa 80kmh :)

Henkilökuvausta: Toimistotyöntekijä / sihteeri / opettaja

2009-10-05T22:06:00.006+03:00

Hieman tylsään iltaan piti saada ohjelmaa. Ja tällänen setti tällä kertaa. Hain jotain Toimistotyöntekijä / sihteeri / opettaja / mainostoimiston työntekijä tunnetta tähän kuvaan.

Joku amerikasta kyseli, että voisinko kirjottaa englanniksi nää tekstit. Vastasin että en, koska en koksaan hirmuisesti avaudu näistä kuvauksista yms. teknisestä p#%&ta. Annoin Google-kääntäjän osotteen, että käyttäköön sitä. :P

Imatrankoski

2009-10-04T13:14:00.008+03:00

Työmatkani suuntasi itäsuomeen, Imatralle. Kamera tietenkin mukana, koska ohi ajaessani olen monesti ihaillut tätä maisemaa. Pato huokuu voimaa, mahtipontisuutta ja nk. "industrial lookkia". Tuon rakennelman ympärillä ja miljöössä voisi toteuttaa vaikka mitä kuvauksia, ja sen saisi yhdistettyä vaikka kuinka moneen teemaan. Vaikka työkiireiden takia ei ollut sen kauempaa aikaa ihastella ympäristöä ja miljöötä sen kummemin, oli se silti hieno mesta. Vielä iltasemmalla kun olisi ollut kuvaamassa valtionhotellia (mielestäni suomen yksin kauneimmista rakennuksista), olisi saanut makeaa mahan täydeltä. No saa nähdä palaanko imatralle lomailumielessä talvella, silloin ainakin pimeyttä riittäisi.

Faktaa kuvauskohteesta:

Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys, kansallismaisema jota on käyty ihastelemassa jo 1700-luvulla. Vuonna 1772 jopa Venäjän keisarinna Katariina II seurueineen kävi ihmettelemässä kosken voimaa. 1800-luvun lopulla se oli Eiffel-tornin lisäksi suuri nähtävyys koko Euroopassa.

1920-luvulla kosken uoma padottiin sähkön tuottamiseen. Sen jälkeen vettä on juoksutettu ainoastaan näytösluontoisesti. Koskinäytökset kuuluvat Imatran odotetuimpiin kesätapahtumiin. Koskinäytös kestää noin 20 minuuttia. Sen aikana vettä virtaa keskimäärin 500 m³ sekunnissa.

Koskinäytökset vuonna 2009:
20.6.-21.8. joka päivä klo 18 (Huomaa muuttunut aika!)
25.12. Joulupäivän näytös klo 21
31.12. Uudenvuoden näytös klo 24

Syksy saapuu

2009-09-24T19:03:00.008+03:00

Suuntasin koirien ulkoilutusreissulle Keravan ja Sipoon rajalla sijaitsevalle Ollilan lammelle. Tarkoituksena oli ottaa syksyisiä kuvia, mutta todetakseni, on kotimainen puuvalikoima niin köyhää kuvauksellisesti, että mitään kunnon värien loistoa ei saada aikaiseksi. Vaahtera luo kauniit värit, mutta suomesta ei taida vaahtera / tammi metsiä hirvestä löytyä. Puistomaisemaa sentään, mutta ei sillä saada kuviin haluttua fiilistä. Noh, taas muutama onnenton räpellys, muutamalle eri muokkauksella.

Jonkin sortin höpöheinä sentään antoi kaunista väriloistoa, vihreän eri sävyissä.

Ajattelin käydä talvella ottamassa kuvia lammelta, kun lumi on peittänyt maan ja lampi jäässä.

Noh, porvoon kuvausreissusta ei sitten arvatenkaan tullut mitään, mutta joku toinen kerta sitten.

Henkilökuvausta keravanjoella

2009-09-12T18:43:00.009+03:00

Tämänkertainen kuvauspaikka tuli bongattua tuossa keväällä. Suunnittelin sinne henkilökuvauksen jo valmiiksi, ja odottelin kun vapaaehtoinen malli ilmestyisi paikalle. Malliksi oli helpointa saada taas perhepiiristä vapaaehtoinen jonka kanssa sitten syksyisenä kauniina ja aurinkoisena iltapäivänä otettiin kuvat. Kuvattava paikka oli varjoisalla puolella joten turvauduin käyttämään valmistamaani reflectoria. ( hulahulavanne jonka päälle pingotettu kiiltävät hopeinen ja kultainen kangas). Tällä kertaa käytin kultaista heijastinta, saadakseni kuvaan lämmintä tunnelmaa.

Viimeisen vedin sitten mustavalkoisena, ihan vaan kokeilumielessä, vaikka alkuperäisessä kauniit värit olivatkin.

Arkistojen helmiä ja kuvaus-suunnitelmia

2009-08-30T11:48:00.006+03:00

No niin. Blogissani kohta kaksisataa kävijää rikki, kahdessa viikossa :) ihan kivasti.
Tähän postaukseen mennessä ei ole syntynyt uutta kuvaa, jota täällä kehtaisi näytellä. Joten pienen jutustelun ohella liittelen vanhoja kuvia tietokoneen syövereistä. Edellinen kuvausreissu porvooseen teki minuun niin suuren vaikutuksen, joten päätin että sinne pitää päästä uudestaan. Tällä kertaa lähestymistapa on hieman erilainen kuin viimeksi, koska tarkoituksena on laskea moottorivene vesille herttoniemen rannasta, pyöriä hieman helsingin edustaa ja suunnata siitä porvooseen. Katsotaan minkälaista matsku siltä reissulta tulee.

Ja lopuksi kaikille tiedoksi, että en nyt pelkästään valokuvausreissua varten mitään venettä vuokrannut :P vaan duuniporukan kanssa hieman vietetään rentoutumispäivää veneillen.

Lopussa vielä suunniteltu ajoreitti (käytetäänko veneillessä sanaa ajoreitti?), Lähtö herttoniemen rannasta, sieltä kauppatorille. Kauppatorilta sitten eteenpäin, emäsaloon asti ja kohti porvoonjokea.

Iltapäivä porvoossa

2009-08-19T20:45:00.009+03:00

Kuvausreissu Porvooseen, tuotti tuloksellisesti muutakin kuin 2kg suklaata ja 500g lakritsia. Kuvia tuli taas napsittua mukava määrä, joista tässä muutama. Kuvausmiljöönä Porvoo oli erittäin hieno. Vesistön läsnäolo, sekä vanha kaupunki luovat taas puitteet erittäin hienoille kuville. Joku ilta palaan sinne ottamaan kuvia hämärällä tai sitten suorittamaan potrettikuvauksia, oli se sen verta hieno mesta. Porvoossa ei muutenkaan ole tullut aivan hirveästi vietettyä aikaa, vaikka se on Keravasta vain 40km päässä. Vanhastakaupungista en aivan hirvittävän paljon ottanut kuvia, koska "arkistossani" on jo kuvia kristiinankaupungista ja raumalta. Jotka ovat ulkonäöllisesti saman näköisiä.Ensimmäisissä kuvissa halusin tuoda esille porvoon merellisyyttä. Kahdessa ensimmäisessä ei paljoa kuvauspaikkaa tunnista. Kolmas ja neljäs kuva sitten taas ovat varmasti ne "yleisimmät" kuvat mitä edellämainitusta kaupungista näkee..

Porvoon piruntorjuntabunkkerille kävellessä vastaan tuli saksalainen kaunotar, joka oli pakko ikuistaa. Ja tekstin yläpuolella edellämainittu bunkkeri.

100 kävijää viikossa blogissani..

2009-08-19T11:49:00.002+03:00

Laitoin blogiini viikko sitten statcounter:in kävijälaskurin, huvin vuoksi nähdäkseni käykö kukaan koskaan kuviani katselemassa. Ja suureksi yllätykseksi tulokset olivat positiiviset.

Kävijöitä viikossa yli sata. Suuri osa kävijöistä on joko suoralla sanahaulla / kuvahaulla googlesta, blogilista.fi tai sitten facebookin kautta tulleita. Viikon aikana sain yhden kuvauspyynnön hääkuvista rovaniemelle ( ikävä kyllä jouduin kieltäytymään kunniasta). Toki bloggerin ja picasan yhteistyö auttaa kävijöissä sen verran että googlen kuvahakuun tulee erittäin täsmällisellä tuloksella ottamiani kuvia. Jos vielä nimeäisin useammin kuvat aiheen mukaiseksi niin se voisi vielä lisätä kävijöitä.

Hirveästi en ole blogiani missään "mainostellut"/ lukuunottamatta blogilistaa ja facebookin rss syötettä. Mutta silti olen yllättynyt " suosiosta".

Eli taidan sittenkin jatkaa kuvien julkaisemista täällä. Kiitos kaikille :)

Julkaistuja kuvia

2009-08-18T13:57:00.005+03:00

Ei uusia kuvia tällä kertaa, vaan ottamiani kuvia jotka ovat julkaistu jonkun muun tahon toimesta, kuin itseni. Maaliskuun loppupuolella kuvaamani pr-kuvat
(kts. http://consigliereproduction.blogspot.com/2009/03/tuotekuvausta.html ) päätyivät esim. Keuda Keravan vuosikertomukseen 2008 - 2009 .

Mielenkiintoista ja mukavaa nähdä kuvansa julkaistuna paperiversiona. Saati myös sen takia että ei ole tietoa valituista kuvista / kuvien sijoittelusta ja käyttötavoista. Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen kuviin, sekä muuhun ulkoasuun. Sekä kiitos tekstin kirjoittajalle, joka mainitsi nimeni kuvien yhteydessä :)

Kuvat ovat skannattu suoraan lehdestä, tarkkuudella 1200 dpi, pdf tiedostona jos saisin sen niin laittelen tänne ne korvaamaan nämä kuvat. Laatu siis on paljon parempi luonnossa.

Vastavalo

2009-08-15T10:40:00.006+03:00

Vastavaloon kuvaamisella saa mielestäni tyylikkäitä kuvia. Toki kuvat muistuttavat hyvin paljon siluettikuvia mutta kategorioisin ne mielellään eri osioon, koska siluetissa on harvoin erotettavissa muita piirteitä.

Kahdessa ensimmäisessä esimerkkikuvassa, on ympäristöllä luotu nk. frame kuvalle, ja yritetty saada katsojan huomio kiinnitettyä kuvan pääpisteeseen suoraan. Kuvien funktio on hyvin samanlainen kuin ottamissani Ravintola Operan promotiokuvissa. Kivan näköisiä ja silmää miellyttäviä, mutta kuvan antama informaatio on hyvin minimaalinen.

Kahdessa ensimmäisessä kuvassa on tunnelma hyvin samanlainen. Harras ja odottava tunnelma. Kummatkin kuvat on kuvattu häissä ( eri häät kuitenkin). Ensimmäinen kuva jossa isä luovuttaa tyttärensä ja toisessa kuvassa saarnaaja valmistautuu tulevaan morsiusparin siunaamiseen.
Viimeinen kuva toimii parhaiten värillisenä. Pieni iloinen lapsi hymyillen, lempi lelu kainalossaan. Niin ei siitä voi mitenkään yrittää tehdä ja saada samaa fiilistä. Vastavalo tuo hyvin kauniit värit kuvaan ja antaa luvan katsojalle kiinnittää myös huomiota hieman ympäristöön.

Snapshots in Tallin..

2009-08-14T14:44:00.007+03:00

Kesälomareissulla napsittuja satunnaisia kuvia Tallinnasta.

Köyhän kärry - Bentley Continental 6.7 L turbo Rolls-Royce V8

Makrokuvausta ja ötököitä

2009-08-08T19:44:00.006+03:00

Kesän loppupuolella on mukava katsella luontoa askelta lähempää, mihin normaalisti on tottunut.

En tiedä pitäiskö minun lukea joku luonto/eläinkuvauksen etiikka kirja, koska kyseinen kuoriainen pyydystettiin kuvauksia varten törkeästi riistämällä hänen vapaus. (ei kuitenkaan vahingoitettu kuvausten aikana, ja sai jatkaa matkaansa sen jälkeen vapaana)

Nyt on tullut otettua aika paljon näitä lähikuvia, ja taas olisi tarkoitus hieman kuvailla enemmän ihmisiä. Eli pienenä vinkkinä kaikille, malleja haetaan...

Hääkuvausta

2009-08-04T20:12:00.008+03:00

Hääkuvaaminen on haasteellinen ja vastuullinen tehtävä. Tehtävä jaettiin kolmeen osaan. Varsinaisen hääkuvan ottaminen, hääseremonian kuvaaminen sekä vieraiden kuvaaminen.
Kuvauspaikkoja valitessa oli hieno ja kauniin aurinkoinen ilma, mutta varsinaisena juhlapäivänä satoi vettä kaatamalla. Onneksi sade taukosi hetkeksi ja kuvat saatiin napattua. Hääparista otettiin n.80 kuvaa, joista n.10 kpl oli varteenotettavia " Viralliseksi" hääkuvaksi. Tässä muutama niistä, sekä virallinen hääkuva. Kuvat annettiin hääparille sekä alkuperäisenä ja taiteilijan oman näkemyksen mukaisena.

Kuvaus / Juhlapaikka Metsähovin Tila Pornainen
http://www.metsahovintila.fi/

Kainuun sydämmessä VOL.2

2009-07-11T08:48:00.006+03:00

Kainuun sydämmessä

2009-07-11T08:41:00.005+03:00

Industrial meininki kuvia taas vaihteeksi. Kuvat ovat leppikosken voimalaitokselta, Paltamosta.

Suupohjan seutua kuvina..

2009-07-11T08:19:00.007+03:00

Kesäloma tuli sitten lusittua ja tuli muutama kuva (about 300kpl) taas napsittua. Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu karijoella ja kolme viimeistä on otettu kristiinankaupungista. Kristiinankaupungin matkaily ry järjestää kesän aikana valokuvauskilpailun jonne jokainen osallistuja voi lähettää max. 20 kpl kuvia. Kuvat lähettämällä antaa yhdistykselle oikeuden käyttää vapaasti kuvia mainonnassa yms tarkoituksessa. Kilpailussa on myös pienet palkinnot houkutuksena osallistumiselle, mutta ennenkaikkea tästä tekee mielenkiintoiseksi mahtava idea. Yhdistys saa mahdollisesti kymmeniltä, ellei sadoilta osallistujilta noin 20 kpl kuvia per osallistuja. Sen enempää matematiikkaan sotkeutuakseni voin vaan todeta että kuvien taso ja tyyli tulee olemaan todella vaihtelevaa ja tuomaristolla ja yhdistyksellä on varaa mistä valita. Katsotaan miten pojan käy, kilpailu loppuu 31.7.2009,

Kuvaa hyvin autioituvaa ja rappeutuvaa maaseutua, talot hajoaa käsiin kun niitä ei käytetä..

Yritin ns.kilpailukuvilla hakea vähän ns. matkailuesite / stailattua tyyliä. Kilpailu on haastava myös siltä osin, ettei koskaan voi tietää mitä tuomaristo hakee. En usko siihen taktiikkaan että sotketaan koko settiin montaa eri tyyliä ja katsotaan mihin se johtaa, vaan vahvasti omalla tyylillä ja näkemyksellä koko

Potrettikuvausta 2.

2009-06-13T09:27:00.004+03:00

Lapsen kuvaamisessa riittää haastetta. Kuvattava kohde ei pysy paikallaan, ei tottele komentoja / käskyjä ja kärsivällisyys on rajallista. Keino ohittaa nämä kaikki edellämainitut, on pistää kamera laulamaan ja pistää kolmeen minuuttiin 120 kuvaa palamaan. Lapsi paikalleen ja vanhemmat pelleilemään taustalle. Valotuksena on pääasiassa käytetty pehmeää luonnonvaloa sekä normi salamaa edestä. Toiseen kuvaan on hieman lisätty pehmeyttä, yritin saada jonkinlaista "pieni enkeli " fiilistä sillä kuvaan..Onnistuinko siinä? se taas on toinen asia..

Are you ready to get rumble?

2009-06-06T17:14:00.005+03:00

Legendaarisen nyrkkeilykuuluttajan Mike Pufferin sanoja lainaten: - Are you ready to get rumble?..Aiheena päätettiin Mizan kanssa toteuttaa nyrkkeilyaiheinen setti. Nyrkkeilijä / Tappelija valmistautumassa matsia varten. Kuvat otettiin parkkihallissa, joka ei periaatteessa liity mitenkään nyrkkeilyyn, mutta sillä haettiin hieman "lontoolaista" fiilistä, mitä Everlastin ja Lonsdalen mainokset pursuavat. Suur kiitos kuvattavalle, tälläistä harjoitusta tarvitsen, ja itse olen jälkeen tyytyväinen.

Autokuvia arkistoista

2009-05-30T15:48:00.006+03:00

Nämä kuvat on otettu samaan aikaan kun aikaisemmat mersun kuvat..
Hieman kuvaus rintamalla ollut hiljaista / ei ole hyviä kuvia tullut otettua..

Mariefors Bruk A.b. - Kellokosken Ruukki

2009-05-02T13:16:00.010+03:00

Lauantai iltapäivästä tuli napsittua kuvia kellokosken ruukin miljööstä. Kuvauskeikka toimi myös hyvänä tiedusteluretkenä, myöhempiä kuvaushetkiä varten. Karusta vanhasta tehdasmiljööstä, saa jalostettua jos jonkinmoista kuvaa, moneen eri käyttötarkoitukseen. Aurinko paistoi täysin kirkkaalta taivaalta, joka tarkoitti myös sitä, että kontrasti sekä varjot kuvan sisällä, ovat taas astetta jyrkempiä. Tuohon karuun tehdasmaisemaan voi istuttaa aivan hyvin autokuvauksen uudelle tai vanhalle autolle, moottoripyöräkuvauksen, potrettikuvauksen, Maisemakuvauksen tai aivan mitä tahansa. Kaikki toimii. Mestoilta löytyy niin paljon kaikkea hienoa pientä yksityiskohtaa kuvattavaksi, tässä muutamia niistä.

MercdesBenz C Kompressor Sportcoupe

2009-04-23T20:30:00.006+03:00

Nyt sitten kuvattiin pitkästä aikaa autoja. Mersun pikku sportcoupe. Näppärä ja pieni setti kompaktissa paketissa. Kuvat otettiin 06.45 aamuauringon sarastaessa. Kuvauspaikkana mäntsälässä sijaitseva avolouhos. Maasto väreiltään on ihan kivasti samaa värimaailmaa kuin autokin. Vaikka paremmin olisi kohteen saanut irti taustasta jos kontrasti värien välillä olisi suurempi.

Industrial meets Urban

2009-04-18T13:01:00.007+03:00

Otsikko sai nimensä, yllätys yllätys kuvauskohteesta. Kuvasin vanhaa rautatie siltaa kahdesta eri syystä. Ihan perus kuvaamistarkoituksena, sekä suunnitelin samaan kohteeseen henkilökuvausta (mallille ei ole vielä ilmoitettu että hänet on valittu kuvattavaksi..:)..) Kuviin on nyt muuten lisätty tunnistetiedot, koska sain kunnian olla tai miten sen sanoisi, olin tekijänoikeusrikkomuksen uhri:) Kaverini bongasi Airliners.net sivustolta, lentokentältä ottamani kuvan "takeoff" , jonkun muun lisäämänä ja "Taggaamanä". Kyseinen henkilö on saanut porttikiellon sivustolle ilmoitettuani asiasta. Bloggeri kun käyttää picasawebbiä, niin kovin helposti googlen kuvahaku löytää kuvat..Mutta takaisin aiheeseen.

***

Ensimmäinen kuva on ehkä eniten otsikon mukainen. Syrjäisellä seudulla sijaitseva silta, on saanut osansa nykykulttuurista. Törkeää vandalismia, mutta silti aika mageen näköinen yhdistelmä.

Tämä toinen kuva on pieni sommitelma, ja yhdistelmä kahdesta kuvasta. Ehkä taas haetaan jotain taiteellista näkökulmaa. Mutta lähinnä yritin tuoda esille sitä eroa joka löytyi 1m päässä toisistaan. Toinen kiveä, toinen puuta..etc. Kuva on tarkoituksella pienempi kuin muut, koska vanha koneeni ei olisi psp:ellä jaksanut pyörittää sitä oikeaan kokoon, saati sitten selaimessa se ei olisi päässyt oikeuksiinsa.

Kolmas kuva tulee olemaan sama paikka jossa kuvaan edellämainitun potrettikuvauksen.

Viimeinen kuva on mustavalkoinen, jossa hieman hain mennen ajan tunnelmaa joka vanhasta sillasta huokuu. Mielenkiintoinen tervan haju ympäröi siltaa, vaikka puiden tervaamisesta on miltei 60 vuotta :)

Potrettikuvia

2009-04-04T20:01:00.007+03:00

No niin. Nyt sitä on tullut kokeiltua ihmistenkin kuvaamista. Ajattelin kokeilla suurilla varjoilla ja vahvoilla valoilla kuviin sävyä. Ihmisten kuvaaminen on haasteellista, varsinkin pienten ihmisten. Virtaa riittää vaikka muille jakaa, ja kärsivällisyys on kultakalan luokkaa ja paikalla pysyminenkin tuottaa vaikeuksia. Mallit löytyi omasta takaa, ja heihin kokeilin kolmea eri tyyliä, mustavalkoisena. Kuvatessa on käytetty kahta valolähdettä, yhtä taustavalona erottamaan taustan mallista, ja speedlightin salama kohdevalaisuun.

Tässä kuvassa on taas sitä nk.taiteellista silmää, tykkääkö vai ei..Tausta erottuu kuvassa hyvin, ja onnistuttu nappaamaan ok, ilman suurempaa lahjomista..:)
Viimeinen kuva on sitten hieman perinteisempi,
suurinpiirtein oppikirjasääntöjen mukaan tehty.

Tuotekuvausta

2009-03-28T13:05:00.006+02:00

Tuotekuvausta, tai ei sittenkään. Pr-kuvausta markkinointi yms tarkoitukseen. Eli kuvauskohteena oli ravintola, joka tarvitsee omiin tarkoituksiinsa kuvia tiloistaan ja tarjottavistaan. 28.3 oli vuorossa tilojen kuvaaminen. Muutama hyvä kokonaiskuva tilasta sekä nk. lomaesite kuvia. Sisällöltään aivan mitäänsanomattomia ja turhia, mutta aiheeseen liittyviä ja pirun kivan näkösiä. 4.4. kuvataan sitten ruoka-annoksia ja muutama tilannekuva keittiöstä ja tarjoilusta. Laitan tänne maistiaiseksi muutamat kuvat, pienessä koossa, koska isot kuvat ovatkin jo asiakkaan omaisuutta.Alimmainen kuva edustaa kutsumaani "lomaesite-kuva", mitään tietoa se ei anna, mutta miellyttää silmää, vähän niinkuin "stailattu" asunto esittelyhetkellä.

Kevättä ilmassa - Luontokuvausta (tekotaiteellista)

2009-03-22T20:34:00.007+02:00

Dodiin. Hieman ollut hiljaisempaa kuvausrintamalla. Mutta nyt sitä taas alkaa tulemaan enemmän kun ilmat parantuu, niin voi ulkonakin kuvailla. Sunnuntaina oli mahdottoman hieno ilma, joten kiva oli käydä kävelemässä ja napsia kuvia luonnosta. Laitetaan nyt tänne samantien 5 kuvaa, epätoivoinen yritys saada menetettyä määrää kiinni. No joo, ei pakko "tuottamisesta" tule yhtään mitään, joten ei väkisin.

Home made laserpoint

2009-02-21T08:57:00.004+02:00

Eläimiä

2009-02-15T21:18:00.006+02:00

No niin. Eläinkuvausta villieläimistä. ( Eläintarhassa). Vähän vaikea kategorioida tätä kuvakollaasia. Onko tämä luontokuvausta vai turistin napsimia tyhmiä kuvia eläimistä, jotka masentuneena ja stressaantuneena ravaavat pitkin häkkiään..Ei nämä vedä vertoja luontokuvista jossa pöllöä tai lehtokurppaa on väijytty 28 tuntia puskassa, jos se jostain sattuisi ilmestymään kameran linssin eteen. Helpompaa on maksaa sisäänpääsy eläintarhaan ja katsoa samoja elukoita siellä..Tämä lintu oli aivan pirun nätti, tunnistaako kukaan?

Berlin - Random photos

2009-01-31T12:53:00.004+02:00

Valtiopäivätalon kupoli - Arkkitehti Sir Norman Foster
Tähän kuvaan yritin saada jotenkin "itäsaksalista fiilistä".

The Memorial to the Murdered Jews of Europe

2009-01-27T18:49:00.007+02:00

Berliinin kuvasato jatkuu..Eli, kuvat ovat otsikon mukaisesta paikasta. Holokaustin uhreille omistettu muistomerkki. Betonijärkäleitä 19,000m2 alueella. Kaikki suorassa rivissä, keskellä syvät käytävät. Tuolla välissä kulkiessa oli aika ahdistava fiilis, jota kai siinä vähän haettiin ilmeisesti. Nippelinappeli tietoa: Betoni itkee, eli vesi tiivistyy pisaroiksi sen kylkeen,..hieno oivallus suunnitelijalta. Toinen nippelinappeli tieto: Betonijärkäleet tähän monumenttiin on rakentanut sama firma, joka valmisti hermokaasut joilla natsit tappoivat juutalaisia keskitysleirillä. Se vaan sattui voittamaan tarjouskilpailun..Kyllä pitää olla saksalainen että osaa kämmätä tämänkin homman...

Ferrari F430 Berlinetta

2009-01-26T21:29:00.007+02:00

Ferrari F430 Berlinetta 4308 cm³360kW / 490hv / 465Nm

Tämä kuvasarja ei ole nk.suunniteltu kuvaus sessio. Bongasin ferrarin tienvarteen pysäköitynä, sakkolappu ikkunassa.Sitten ei muuta kun odottamaan että tausta tyhjenee ja kamera laulamaan.Harvoin sitä pääsee tämän tasoista kärryä kuvaamaankaan, joten mahdollisuus oli käytettävä tehokkaasti. Tämä sarja on kuvattu berliinissä työmatkallani.Jokseenkin tuntuu että näin upeasta autosta ei saa huonoja kuvia otettuakaan..

Puerto de la cruz, VOL 2

2009-01-17T21:44:00.007+02:00

Puerto de la Cruz, Teneriffa, Spain

2009-01-16T20:37:00.007+02:00

Uusivuosi on vietetty ilman sen suurempia juhlimisia. Talviloman otin vuoden alkuun ja tilasin matkan Teneriffalle, Puerto de la Cruziin. Kamera oli mukana, vain yhdellä objektiivilla varustettuna. Kuvia tuli nappattua viikon loman aikana noin 350kpl, joka tekee päivälle n.50kpl. Joten materiaalia on tarjolla. Tässä muutama kuva siitä massasta. Mahdollisesti lisäilen lisää kuvia jossain vaiheessa jos ei meinaa uutta materiaalia syntyä.

Kirjamellisesti massaa. Pieni osa kiviaitaa.
Urban street style. Koripallokenttä kaupungin reunamilta.
Tuonelan portti. ( paikallisen hautausmaan portti)

Kadulta bongattu mese. Taisi olla 350 SL, saa korjata jos olin väärässä. Harvinaisen onnistunut autokuva.

Frisbeegolf - DiscGolf

2008-12-31T17:27:00.007+02:00

Pientä kuvasatoa matkan varrelta, harrastukseni parista. Kuvat on otettu Canon Ixus 980 is:llä. Kuvia on pienennetty aika huolella tänne tuomisen takia, koska 14,7 megapikseliä on turhan järeää kamaa tänne tungettavaksi. Setissä muutama ihan taiteellinen kuva, sekä muutama "sport" tyylin kuva. Kaksi ensimmäistä kuvaa on ohjattu facebookin kautta, joten ne voi olla hieman "mössöä". Paremmat kuvat ovat kannettavalla joka on huollossa :( "taiteelliset" kuvat ovat tyypillistä omaa tuotostani, vahvaa leikkimistä varjoilla ja väreillä. Toistanko itseäni?Oleellista kuvatessa tät lajia, on se että myös kiekko on näkyvissä .:)
Ufo ? ei..Kiekko öisellä taivaalla.

Kuvat myös liitokiekko.com ; in galleriassa.

Klondyke

2008-12-26T19:37:00.005+02:00

Kävin tutustumassa joulupyhien aikoihin keravan klondyketalon tehdasmiljööseen. Tarkoitus oli tutustua ympäristöön ja kartoittaa hieman paikkoja tuleville autokuvauksille. Pakkasta oli, ja pimeää, vaikka kello oli 17.00 kuvia ottaessa. Kuvat käsittelin mustavalkoiseksi, koska pirun talo on valaistu kellertävillä valoilla, niin näyttää värit muuten ihan typerältä. Saisi joku arkkitehti suunnitella valaistuksen tuohonkin rakennukseen paremmin. Talo on sekoitus punatiiltä ja rapattua pintaa, ihan hauska yhdistelmä. Metallirakenteet on taas niin ja näin, sopivatko sinkityt kierreportaat talon kylkeen. Kuvien koon laitoin tarkoituksella pienimmäksi, koska käsittely ja valaistus onnistuneesti pilaavat rakenteen.

Tulta

2008-12-25T19:58:00.007+02:00

Tuli. Lämmittävä ja tunnelmaa luova elementti. Niin vaarallinen, tuhovoimainen ja niin kiehtova.
Viimeisenä studiokamat asennettuna ja testattuna. Jatkossa tulossa studiokuvia enemmänTähän osioon ei sen kummempaa teknistä selitystä kuvista, kunhan räpsin niitä jouluna.